”Heal the world, fuel the world, feed the world.” Biotekniikan kattojärjestö BIO tiivistää koko toimialan näin vaatimattomasti yhdeksään sanaan! Suomen Bioteollisuus ry, BIO:n jäsenjärjestö, on tietysti samaa mieltä. Biotekniikkaa on kaikkialla ja sen merkitys korostuu jatkuvasti. Maailman väkiluku kasvaa, väestö vaurastuu ja ikääntyy samalla kun luonnonvarat hupenevat ja ympäristö kärsii – biotekniikkaa tarvitaan yhä enemmän, jotta selviämme. Maailmanparantaja lisäisi vielä kolme sanaa: ”Save the world.” Biotekniikan avulla voidaan hoitaa vaikeita sairauksia sekä tuottaa polttoaineita ja ruokaa entistä vihreämmin, käsitellä jätteitä, ja paljon muuta.

Tärkeiden sovellusten ansiosta biotekniikka on paitsi välttämättömyys nyky-yhteiskunnalle, myös valtava ja nopeasti kasvava toimiala: vuonna 2016 noin 370 miljardia dollaria. Suomen näkökulmasta on erityisen kiinnostavaa, että monet biotekniikan sovellukset perustuvat keksintöihin, jotka juontavat juurensa vahvaan perustutkimukseen. Niiden kaupallistaminen vaatii hyvin koulutettuja, ahkeria asiantuntijoita ja yrittäjyyttä. Ja Suomesta löytyy tällä hetkellä kaikkea tuota. Perustutkimuksemme edustaa monella biotekniikan saralla kansainvälistä kärkeä, suomalaisia asiantuntijoita arvostetaan kaikkialla maailmassa erinomaisina työntekijöinä, ja yrittäjyydestä on tullut hyväksyttävä, vakavasti otettava urapolku. Nykyisille opiskelijoille on todella hienoa kertoa yrittäjyydestä, kun he ovat aidosti kiinnostuneita.

Mitä alalle siis vielä tarvitaan, jotta Suomen vahvuudet voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti kansantaloutemme hyväksi?

Rahoitusta? Investointeja kyllä tarvitaan. Toisaalta hyville hankkeille löytyy aina rahoitusta, kuten kymmenien miljoonien eurojen FinnGen-hanke osoittaa.

Markkinointia? Me suomalaiset kehitämme salaa maailman parhaan tuotteen ja kiukuttelemme, kun kukaan ei tule ostamaan sitä. Lopulta myymme sen oikeudet halvalla ulkomaille. Näin moititaan, ja varmasti ihan aiheesta. Toisaalta nykyinen nuori yrittäjäsukupolvi on syntynyt maailmaan, jossa kansainvälisyys on itsestäänselvyys. Myös kansalliset rahoittajat kuten Business Finland ovat jo aikapäiviä ymmärtäneet että kehityksen lisäksi pitää tukea myös kaupallistamista ja jalkautumista isoon maailmaan. Katso Business Finlandin health-esittelyvideo: uskallamme jo häpeilemättä kertoa missä olemme maailman parhaita.

Tärkeitä asioita varmasti. Itse olen silti peräänkuuluttanut yhtä vielä tärkeämpää asiaa: yhteistyötä.

Meitä suomalaisia on täällä merten takana, soiden ja korpien keskellä reilut viisi miljoonaa. Se vastaa yhtä eurooppalaista metropolia. Jos haluamme kansainvälisiä investointeja ainutlaatuisen perimämme tutkimiseen, siihen tarvitaan vahva kansallinen tuki. Kun perustamme kansallista osaamiskeskusta, sen taakse tarvitaan kaikki alan asiantuntijat Suomessa. Meillä ei ole varaa tuhlata voimia riitelyyn siitä mikä kaupunki tai yliopisto saa vetovastuun mistäkin. Eikä siihen, että jonkin osaamiskeskuksen kotipaikka sivuuttaa muut paikkakunnat päätöksenteossa. Avoin ja rehellinen yhteistyö auttaa meitä kaikkia.

Yhteistyökyvyn näyttämisellä on myös iso merkitys mielikuvalle, jonka annamme ulkopuolisille: olemmeko juroja Pohjois-Euroopan villejä vai erinomaisia kumppaneita? Kun reissaan maailmalla markkinoimassa omaa hankettani tai työnantajaani, pyrin aina edustamaan myös koko Suomea. Jos huomaan keskustelussa kansainvälisen yrityksen kanssa, että tietty suomalaisyritys voisi kiinnostaa heitä, minulle ei maksa mitään mainita asiasta ja saattaa nuo kaksi tahoa keskustelemaan asiasta. Kun Suomen kansantalous hyötyy, hyödyn minäkin sekä veronmaksajana että positiivisen Suomi-kuvan hyödyntäjänä. Kaiken lisäksi hyödyn itse joka tapauksessa: kansainvälinen kumppani huomaa, että olen hyvin verkostoitunut ja hyödynnän verkostoani kaikkien osapuolien eduksi. Se taas tekee minusta paremman kumppanin myös hänelle.

Suomen Bioteollisuus ry auttaa osaltaan alan toimijoita verkostoitumaan. Yhdistys pyrkii myös itse hyvään yhteistyöhön sekä Suomessa että ulkomailla eri tahojen kanssa, jotta biotekniikan ala kehittyisi ja sen toimintaympäristöstä Suomessa tulisi entistä houkuttelevampi. Lämpimästi tervetuloa mukaan!  

Tj Pekka Simula, Herantis pharma Oyj, Suomen Bioteollisuus ry (FIB) hallituksen puheenjohtaja