Globaalin lääkemarkkinan vuotuinen arvo on tällä hetkellä n. 600 miljardia euroa (800 billion USD), ja USA on yhä suurin yksittäinen markkina. Japani on heti toisella sijalla  ja sitten Saksa, Kiina ja Ranska samankokoisia 30-50 miljardin euron markkinoina ja UK, Italia, Kanada, Espanja ja Brasilia sitten seuraavan kokoluokan  edustajina.

Vuotuinen kasvuennuste globaalisti on 3-6% jakaantuen niin, että kehittyvien maiden lääkemarkkinan kasvu 10-20% ja kehittyneiden 1-5%.  Kasvu länsimaisilla kehittyneillä markkinoilla on hidastutunut ja joissain maissa siirtynyt jopa laskusuuntaan. Esimerkiksi Suomi ja  Italia (reseptilääkkeet) eivät ole kasvaneet verrattuna edelliseen vuoteen. Tämänhetkisen ennusteen mukaan muut Euroopan maat kasvavat 1-5% verrattuna edelliseen vuoteen verrattuna.¹

Eurooppalaiset valtiot ovat asettaneet erilaisia tavoitteita terveydehuollon kustannusten laskemiseksi, ja lääkekustannusten (joiden osuus keskimäärin on 17% terveydenhuollon kokonaiskustannuksista Euroopassa)² odotetaan laskevan merkittävästi kaikissa Euroopan maissa vuonna 2011 ja siitä eteenpäin. Jo viimeisen 18 kuukauden aikana  on nähty useissa maissa hallitusten kiristävän lääkebudjetteja nopeilla leikkauspäätöksillä, jotka koskevat kaikkia lääkkeitä mukaan lukien innovatiiviset patenttisuojatut lääkkeet.  Keväällä 2010 Kreikka laski pahimillaan -27% hintoja, Italia  n.  20% ja Espanja n 7,5% jo aikaisemmin tänä vuonna.

Näiden nopeiden leikkausten lisäksi monenlaiset muut mekanismit toimivat kustannusten alentamiseksi. Uusien lääkkeiden saaminen potilaan käyttöön myyntiluvan myöntämisen jälkeen kestää 100-430 päivää riippuen maasta, ja kun käyttöönottoon on yhä useammin liitetty monenlaisia ehtoja ja vaiheistuksia, niin hoito korvataan pienelle rajatulle potilaspopulaatiolle, ja kun käyttökokemus lisääntyy, niin korvattavuutta laajennetaan vähitellen. Toinen merkittävä trendi, joka on selvästi nähtävissä, on reseptilääkkeiden siirtyminen itsehoidon piiriin. Tästä esimerkkinä Iso-Britannia,  jossa mm. tamsulosiini (12/2009) eturauhasen hyvälaatuiseen liikakasvuun ja simvastatiini 10 mg (08/2004) ovat itsehoidon piirissä ja ostettavissa apteekista ilman reseptiä ja ilman korvattavuutta.

Monet FIBin jäsenyritykset kehittävät uusia hoitoja—lääkkeitä tai rokotteita, joten  on hyvä seurata koko ajan miten markkina kokonaisuutena ja omalla alueella kehittyy. Yhteenvetona voi todeta, että lääkkeen tai hoidon saaminen markkinoille on yhä haastavampaa, eikä vain myyntiluvan myöntämisen suhteen.  Hoitojen täytyy osoittaa todella merkittävää tehon paranemista verrattuna aikaisempiin käytäntöihin saadakseen korvattavuuden, ja  terveystaloudellisten etujen osoittamiseksi on hyvä olla erittäin kattavia tutkimuksia ja tuloksia, jotka pätevät päämarkkina-alueilla. Näin voi parhaiten taata uusien potilaille ja terveydenhuoltojärjestelmille arvokkaiden hoitojen käyttöönottamisen.

¹ IMS Health 2010
² EFPIA report 2010