Blogit

Blogit (21)

Kuka voittaa vuoden 2017 BIOFINLAND palkinnon? Se ja moni muu asia selviää ChemBiossa! ChemBio Finland 2017 Helsingin messukeskuksessa keskiviikkona ja torstaina 29.-30.3.2017 tarjoaa laajan kattauksen kemian ja bioalan seminaareja ja verkostoitumismahdollisuuksia. ChemBio on muotoutunut alan suurimmaksi sidosryhmätapahtumaksi Suomessa – laita siis päivämäärät heti kalenteriin ja ilmoittaudu mukaan (http://chembio.messukeskushelsinki.fi/) - edellinen ChemBio vuodelta 2015 houkutteli yli 4500 kävijää.

Tapahtuman Life science -ohjelmista vastaa jälleen Suomen Bioteollisuus ry FIB yhdessä useiden muiden alan toimijoiden kanssa.

ChemBiossa on ainutlaatuinen mahdollisuus kuulla bioalan kuumimmista trendeistä ja osallistua keskusteluun. Jos et jo osaa, niin tule ja opi, miten CRISPR/Cas9 genomin editointimenetelmä lupaa mullistaa maailman sellaisena kuin sen tunnemme (CRISPR/Cas9 genome editing: Holy Grail or Doomsday for humankind), ja jos et ole vielä kuullut Zica-viruksesta niin hanki nyt viimein tietoa viruksien moninaisesta roolista ihmisen terveydessä ja sairauksissa sekä virustutkimuksen terapeuttisista sovelluksista (Viruses- enemies and friends).

Suomessa on viimein eri ministeriöidenkin tasolla havahduttu siihen, että uudet bioalan teknologiat ja sähköiset palvelut tulevat mullistamaan terveydenhoidon globaalisti ja että Suomella on erinomaiset mahdollisuudet olla mukana johtamassa tätä kehitystä, eikä jäädä perässähiihtäjäksi. Tähän liittyy keskustelu biologisten näytekokoelmien, genomitiedon ja sähköisten terveys- ja sairausrekisterien kasvavasta roolista terveydenhoidossa, joista saa ajankohtaisen päivityksen BBMRI.fi -verkoston organisoimassa Biopankit lääketieteen etulinjassa -seminaarissa. Edelleen, Biotekniikan neuvottelukunta BTNK järjestää koko päivän seminaaritapahtuman otsikolla Bioteknologiasta terveyttä. Tähän liittyy myös Salwe Oy:n keskiviikkoiltapäivän pläjäys Get It Done – yksilöllistettyä diagnostiikkaa ja hoitoa terveydenhuoltoon.

Erityisesti nuorten tieteentekijöiden ajankohtaisia asioita tuovat esille BiotechClub.fi ja Viikki Postdoctoral Association (ViPA) kansainvälisellä teemalla Science is not a job: Sustainable environment for a new generation of scientists. Hallituksen Biotalous-kärkihankkeesta kuulemme vielä IBC Finlandin järjestämässä Teollisen biotekniikan tuotantokonseptit biotalouden mahdollistajana.

Yritystoimintaakaan ei ole unohdettu: Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston yhdessä HealthCapin kanssa organisoima Aivotutkimuksesta uutta kasvua ja hyvinvointia avaa näkymiä perustutkimuksen avainroolista Suomen menestystekijänä. Bioteollisuus ry vastaa puolestaan hyvin suositun Rahoitusseminaarin ohjelmasta, johon odotamme taas runsasta osanottoa ja vilkasta keskustelua.

ChemBion kaksi päivää saa hyödyllisesti kulumaan pelkästään näissä ja monissa muissa seminaareissa. Muista kuitenkin, että tämän tyyppisten kokousten tärkein anti on aina verkostoituminen, mihin tälläkin kertaa on erinomaiset mahdollisuudet. Tule ja tutustu henkilökohtaisesti alan huippuasiantuntijoihin, opi tuntemaan uusia kollegoja ja tuo ystäväsikin – ja tapaa BIOFINLAND palkinnon voittaja!

Nähdään ChemBiossa!

Timo Veromaa

Suomen Bioteollisuus ry (FIB)

Hallituksen puheenjohtaja

Huhtikuu toi hienon uutisen: Suomeen perustetaan genomikeskus! Ja STM:n johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki tuli sopivasti Suomen Bioteollisuus ry:n (FIB) Bioteollisuus Forumiin kertomaan asiasta jännittäviä yksityiskohtia.

Tai niin me kärsimättömimmät toivoimme – alku on lainsäädännöllistä valmistelua, ja vasta genomikeskuksen perustamisen myötä selviää millainen se lopulta on. Voipio-Pulkki lupasi, että asiasta kiinnostuneet voivat ideoida pilottiprojekteja genomikeskuksen käynnistysvaiheeseen samalla kun virkamiesvalmistelu etenee. Genomistrategian perusteella tiedämme ainakin, että genomikeskus tukee sairauksien ehkäisy-, hoito- ja tutkimustyötä tiiviissä yhteistyössä biopankkien kanssa, jotka puolestaan osallistuvat genomikeskuksen valmisteluun. Tällainen genomikeskus yhdessä nykyisten tietovarantojemme kanssa antaa meille ainutkertaisen tilaisuuden tehdä Suomesta lääketieteellisen tutkimuksen kärkimaa.

Se antaa toki myös ainutkertaisen tilaisuuden lietsoa pelkoa, että meistä tehdään lääketeollisuuden koekaniineja, joilla kaikilla puhkeaa narkolepsia, ja voitot katoavat Panaman yöhön. Toivon hartaasti, että koko toimialamme – tiedeyhteisö, terveydenhuollon ammattilaiset, teollisuus ja virkamiehet – puhaltaa yhteen hiileen, jotta riskeistä ja huolista keskustellaan asiallisesti, ja syntyvä hieno genomikeskus vie lääketieteen aivan uudelle tasolle. Muutama visio siitä, mitä genomikeskus voi tulevaisuudessa Suomelle antaa:

  • Yhteiskunnan lääkekustannukset laskevat merkittävästi, koska genomikeskuksen aineiston perusteella potilaat saavat täsmälääkkeitä ja turhat lääkekuurit jäävät pois. Arvokasta tietoa viedään myös maailmalle.
  • Tappavaa tautia sairastava potilas pääsee genomikeskuksen löytämään kansainväliseen kliiniseen tutkimukseen, joka voi pelastaa hänen henkensä.
  • Yhteiskunnan sairauskulut laskevat merkittävästi, koska seulonnat kohdennetaan tarkasti ja vakavat sairaudet havaitaan varhain.
  • Innokas triathlonisti saa viestin pyörälenkilleen: ”Viime yön lyhyet unet hidastivat palautumistasi, perimäsi huomioiden tehokas sykeraja on tänään 170. Huomenna aamulenkillä paistaa aurinko!”
  • Kansainvälinen lääketeollisuus investoi miljardeja euroja lääkekehitykseen Suomessa, mikä edelleen vahvistaa osaamistamme ja luo kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Lääketutkimukset ovat hyvin turvallisia, koska potilaat valikoidaan geneettisin perustein – ja niihin osallistuminen on edelleen vapaaehtoista.
  • Halukkaat saavat aina uusinta tietoa perimäänsä liittyvistä terveysriskeistä ja oman terveyden kannalta tärkeimmistä elämäntavoista: ”Lasi viiniä päivässä sopii sinulle kunhan pidät painosi entisellään. Miehesi pitäisi tyytyä yhteen olueen viikossa kun ei taaskaan käynyt lenkillä koko viikkoon.” (Raksi ruudussa Terveystietoni saa näyttää puolisoni hyväksi)

Sille joka tyrmää visioni ja sanoo ettei ikinä toteudu, esitän pienen pyynnön: voit olla oikeassa, mutta anna meidän yrittää. Suomi nostetaan yrittämällä ja ahkeroimalla. Ja Suomessa on paljon minua kokeneempia asiantuntijoita, jotka osaavat esittää paljon mullistavampia visioita. Jo nämä esimerkit valottavat, millainen mullistus lääketieteessä on ennemmin tai myöhemmin edessä: vertaus penisilliinin keksimiseen on aika osuva. Yksilöllinen lääketiede (personalized medicine) on konsulttiyhtiö Gartnerin hype-käyrällä vielä yli kymmenen vuoden päässä tulevaisuudessa – Suomella on kaikki eväät olla kymmenen vuoden päästä maailman ykkönen.

Jos emme nyt toimi yhtenä rintamana, ruotsalaiset ovat siellä 15 vuodessa. Ei tunaroida tätä!

Suomessa vietetään nyt toista kertaa Biotekniikan teemaviikkoa 12-18.10.2015. Teemaviikkoa koordinoi Suomen Bioteollisuus ry ja se on osa eurooppalaista European Biotech Week -tapahtumaa.

Tänä vuonna järjestettävän teemaviikon pääpaino on koululaisissa. LUMA-keskus järjestää 13-19 -vuotiaille koululaisille Infografiikka -kilpailun teemalla "Murra biotekniikan myytti" ja pienemmille koululaisille (5-6 -luokkalaiset) Biotekniikan puuhapäivät.

Yhteistyössä TATin  (Taloudellinen tiedotustoimisto) kanssa toteutetaan biotekniikan Webinaari, johon koululuokat voivat osallistua online-tilassa ja keskustella alan asiantuntijoiden kanssa biotekniikasta. Webinaarista tehdään myös tallenne.

Muita tapahtumia ovat mm. Biotekniikan neuvottelukunnan järjestämä seminaari "Geeni- ja genomimuokkauksen uudet tekniikat". Teemaviikolla julkaistaan myös Biotekniikan neuvottelukunnan tuottama nettipohjainen Biosanasto, jossa alan termistöä selvennetään.

Bioalan tutkijakoululaiset järjestävät urapäivän (Career Day) ja Helsingin yliopiston Viikin kampuksella pidetään yleisölle avoimia luentoja biotekniikan kaupallistamisesta. Kannustaakseen alan opiskelijoita yrittäjyyteen ja bisnesajatteluun Suomen Bioteollisuus ry järjestää opiskelijoille BioFinland Pitching Competition -kilpailun 16.10.2015. Kilpailun osallistujat ovat ympäri Suomea eri yliopistoista ja kilpailun palkintona on 1000 €.

Biotekniikan teemaviikko tarjoaa ohjelmaa sekä alan ammattilaisille että suurelle yleisölle ja lisää näin yleistä tietoisuutta biotekniikan huimista mahdollisuuksista.

Moderni biotekniikka on monien elämänalueiden keskiössä, terveydenhuollossa yhä useampi markkinoille tuleva lääke on bioteknisesti tuotettu ja genomitietoa pyritään hyödyntämään tulevaisuuden terveydenhuollossa. Biotaloudessa teollinen biotekniikka on muiden teknologioiden kuten kemian rinnalla tärkeä mahdollistaja. Biomassojen prosessoinnissa ja korkean teknologian tuotteiden jalostamisessa biotekniikka on avainasemassa. Teollinen biotekniikka onkin yksi EU:n nimeämistä avainteknologioista (Key Enabling Technologies). Useat terveysteknologian sovellutukset pohjaavat biotekniikkaan, kuten ennakoivassa lääketieteessä käytettävä diagnostiikka ja biomarkkerit. Ruoantuotannossa ja maanviljelyssä modernin biotekniikan keinoja ei olla täysin vielä hyödynnetty, vaikka niiden avulla voitaisiin ratkaista monia ravinnon kasvavaan tarpeeseen liittyviä ongelmia.

Linkkejä

Biotekniikan teemaviikon tapahtumakalenteri www.finbio.net/fi/bw-tapahtumakalenteri-2015
BioFinland Pitching Competition www.finbio.net/fi/pitching-competition
European Biotech Week www.biotechweek.org

Osallistuin äskettäin tilaisuuteen, jossa eri alojen asiantuntijat pohtivat tulevaisuutta. Luonnollisesti biotalous, bioala ja muutama muukin "bio-käsite" nousi esiin keskustelussa, olemmehan siirtymässä talouden seuraavaan aaltoon, biotalouteen.

Keskustelua kuunnellessa huomioni kiinnittyi käsitteiden epätarkkaan, ehkä virheelliseenkin käyttöön. Jos ei ole suoraa kosketusta bioalaan tai biotalouteen, ei välttämättä ole ihan selvää, mitä ovat bioteollisuus, biopohjaiset tuotteet, bioteknologia tai vaikkapa synteettinen biologia. Entä mitä ovat biopankit, biohakkerointi, biomimetiikkaja niin edelleen?

Uusien asioiden alkaessa vaikuttaa yhteiskuntaan ja arkeen on tärkeää, että puhutaan samaa kieltä. Varsinkin päätöksenteossa käsitteiden olisi oltava ristiriidattomia, mutta myös kansalaisena ja kuluttajana olisi ymmärrettävä mistä puhutaan, kun puhutaan bio-asioista.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten menetelmien käyttöä tuotannossa. Toteutuessaan täysimittaisesti biotalous tulee koskettamaan useimpia yhteiskunnan toimijoita ja toimialoja.

Bioteollisuudella, jota Suomen Bioteollisuus ry edustaa, tarkoitetaan biotekniikkateollisuutta eli tuotantoa, jossa biotekniset menetelmät ovat keskeisellä sijalla. Bioalan käsitteellä ei taida olla yksiselitteistä määritelmää, mutta sen voitaneen katsoa olevan biotekniikkaa ja biotieteitä hyödyntävää tuotannollista toimintaa.

Biotalouden vahvistuessa bio-käsitteiden merkitys osana yleissivistystä kasvaa. Parhaillaan meneillään olevat perusopetuksen ja lukiokoulutuksen uudistukset ovat kirvoittaneet julkista keskustelua yleissivistyksestä. Mitä asioita jokaisen tulisi tuntea ja tietää? Tässä yhteydessä on paikallaan pohtia myös, mitkä bioalan asiat kuuluvat yleissivistykseen.

Syksyllä lausuntokierroksella olleissa perusopetuksen opetussuunnitelman (OPS) perusteissa  7-9. luokkia koskevassa ehdotuksessa mainitaan biotalous kahdessa kohtaa, kerran biologian ja kerran maantiedon sisällöissä. Bioteknologiaa ei mainita kertaakaan (musiikkiteknologia ja liikuntateknologia sen sijaan kyllä). Kemianteollisuus ry esitti omassa lausunnossaan bio- ja kiertotalouden nostamista myös kemian sisältöihin. Nähtäväksi jää, minkälaisen lopullisen muodon peruskoulujen opetussuunnitelmat tältä osin saavat.

Marraskuussa hyväksytty asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta herätti myös paljon keskustelua. Suuria muutoksia lukio-opetuksen rakenteisiin ei lopulta uskallettu tehdä. Opetussuunnitelmien laadinta käynnistyy nyt kovalla vauhdilla, ja uudet opetussuunnitelmat pitäisi saada käyttöön 2016.

Vaikka kiire lukion OPS-perusteiden laadinnassa on kova, toivomme perusteiden laatijoilta entistä suurempaa valmiutta nykyiset oppiainerajat ylittäviin sisältöihin. Biotalous on luonteeltaan eri oppiaineita yhdistävä kokonaisuus, jonka puitteissa olisi mahdollista antaa lukiolaisille hyvät edellytykset ymmärtää niin bioalan käsitteitä kuin myös tulevaisuuden yhteiskunnan toimintaa.

Eikä kyse ole vain yleissivistyksen rakentamisesta, vaan myös uusien biopohjaisten innovaatioiden synnyttämisestä. Tarvitaan sekä laaja-alaista että syvällistä bioasioiden ymmärtämistä ja biotieteisiin liittyvän tiedon hallintaa ja osaamista. Rakentamalla bioalan osaamista jo yleissivistävässä koulutuksessa luodaan edellytyksiä Suomen menestykselle ja kilpailukyvylle.

Näköpiirissä on, että biotalouden osuus eli biopohjaisten raaka-aineiden ja bioteknologian käyttö kemianteollisuudessa kasvaa lähivuosina. Ennusteiden mukaan vuonna 2025 bioteknologian osuus globaalissa kemianteollisuudessa on 33 %.

Asukasta kohden laskettuna Suomessa on EU:n suurin biokapasiteetti ja lisäksi vuosikymmenien perinteet korkeatasoisessa orgaanisen kemian, biokemian ja teollisen biotekniikan osaamisessa. Nyt olisi tärkeä suunnata tätä osaamista biotalouden kehittämiseen.

Biotaloudessa on paljon potentiaalia. Sen odotetaan vaikuttavan positiivisesti paitsi ympäristön hyvinvointiin ja luonnonvaroista käytävään kilpailuun myös maaseudun ja alueiden kehittämiseen ja koko kansantalouteen. Toiveissa on, että biotalouden piirissä syntyy vientituotteita ja työpaikkoja.

Kemianteollisuus ry:n jäsenistössään toteuttaman kyselyn mukaan yli 30 prosenttia vastanneista kertoo biotalouden olevan tärkeä osa yrityksen toimintaa jo nyt. Kun tähän lukuun lisätään biotaloutta seuraavat yritykset, osuus on yli 80 prosenttia vastanneista. Yritykset miettivät biotalouden näkökulmasta erityisesti tuotannon sivuvirtojen sekä jätteiden käsittelyä ja hyödyntämistä, tuotteiden raaka-aineiden uudistamista sekä uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta. Suurimpina biotalouden kehittämisen esteinä kyselyyn vastanneet yritykset pitävät biopohjaisten raaka-aineiden huonoa saatavuutta ja korkeaa hintaa.

Kemianteollisuuden selvityksen mukaan kotimainen t&k -kenttä on yrityksille mieluisa yhteistyökumppani biotaloutta kehitettäessä. Osaamista on kuitenkin päivitettävä jatkuvasti ja kohdennettava visionäärisesti. Biotalouden kannalta tärkeitä alueita ovat esimerkiksi luonnonpolymeerit ja muut polymeerit, biomassojen erotustekniikat, entsyymit, fermentointi ja muu bioteknologia, kemian prosessitekniikka sekä pinta- ja kolloidikemia. Synteettisen biologian ennustetaan mullistavan tuotantotapoja kuten synteettinen kemia aikoinaan.

Kemian alan yritysten kannalta on tärkeää hyödyntää erilaisia biomassoja, eli metsäbiomassan lisäksi muita kasviperäistä massoja, erilaisia mikro-organismeja sekä jäte- ja tähdebiomassoja. Pääviestinä on, että biotaloutta tulisi kehittää laaja-alaisesti ja tasavertaisessa yhteistyössä eri toimialojen kanssa.

Julkisten t&k-toimijoiden mukaan suomalaista biotekniikan osaamista ei ole täysimääräisesti saatu hyödynnettyä kotimaassa toimivassa teollisuudessa. Biotalouden kehittämisen vauhdittamiseksi olisi ensiarvoista, että tämä osaaminen saataisiin osaksi elinkeinoelämäämme. Käyttämätöntä potentiaalia on myös niissä korkeasti koulutetuissa bioalan ihmisissä, jotka eivät ole saaneet koulutustaan vastaavaa työtä. Muunto- ja täydennyskoulutuksen avulla jo hankittu osaaminen voitaisiin saada mukaan biotalouden sekä koko yhteiskunnan ja yksilöiden hyvinvoinnin rakentamiseen.

Tavanomainen 4-5 vuoden välein toistuva sijoitusbuumi teknologiayhtiöihin on selkeästi odottanut itseään tällä vuosituhannella. Sen synty on ollut aina riippuvainen riskinottokyvyn kasvusta sijoitusmarkkinoilla, joka onkin selvästi kasvanut kuluneen vuoden aikana. Senpä vuoksi ei ole yllätys, että sijoitukset teknologiayhtiöihin ovat kasvaneet ennätysmittoihin vuoden 2013 aikana. Jälleen kerran toiseksi suurimmaksi investointialueeksi heti mobiiliteknologian jälkeen on kivunnut life science alue.

Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana bioyhtiöt keräsivät noin 5 miljardia dollaria uusia investointeja ja tämä kasvoi kuuteen miljardiin dollariin toisen neljänneksen aikana. Kolmas neljännes jäi hieman edellisistä reilun 4 miljardin investointimäärällä (osittain lomakauden vuoksi) ja odotukset yli 20 miljardin sijoituksista koko vuoden 2013 aikana ovat hyvinkin realistisia. Valtaosa näistä investoinneista tapahtui/tapahtuu Pohjois-Amerikassa. Erityisen merkittävässä asemassa ovat olleet julkiset transaktiot, jotka vastasivat liki 60 % koko rahankeruusta ja niissä on ollut mukana jo neljäkymmentä NASDAQ-IPOa. Se puolestaan on vuosituhannen runsain ja jatkaa varmasti vielä kasvuaan.

Myös bioyhtiöiden pörssikurssit ovat kehittyneet erittäin suotuisasti. Viimeisen 12 kuukauden aikana ns. NASDAQ Biotech-index on noussut yli 50 prosenttia. Jotkut yhtiöt ovat jopa kaksinkertaistaneet osakekurssinsa muutamassa kuukaudessa listautumisesta ja osan saavuttaessa jopa miljardin dollarin arvostuksen.

Yksi bioyhtiöiden arvostusta ylös ajava voima on varsinaisten lääkeyhtiöiden krooninen puute uusista tuotteista. Tämä ajaa sekä osto että fuusiohintoja ylöspäin. Vuoden 2013 alkupuoliskolla tapahtui suhteellisen vähän M&A transaktioita kun käytettävissä on ollut muita rahoituskanavia. Jatko onkin mielenkiintoinen.

Hyvä kysymys on tämän buumin mahdollinen leviäminen Pohjois-Amerikan ulkopuolelle? Historiallisesti näin on aina tapahtunut mutta olisiko eurooppalaisten bioyhtiöiden katsottava yhä vakavammin Pohjois-Amerikan dynaamisille markkinoille. Viimeinen esimerkki tästä on tanskalainen Egalet, joka on ilmestynyt NASDAQ:n IPO-listalle lokakuun puolessa välissä.

Jo vuosia suomalaiset bioyhtiöt ovat resurssien osalta kokeneet toimivansa kymmenyksillä amerikkalaisiin verrattuna vaikka tieteelliset perusteet eivät tätä selitä. Ehkä on turha murehtia sitä vaan etsiä prosesseja, jotka mahdollistaisivat pääsyn samoille markkinoille. Suomen maine paranee koko ajan uusien start-upien maana. Vielä kun saamme kasvuyritykset osaksi suurempaa talousdynamiikkaa niin eiköhän tästä selvitä.

Kuusikymmentä vuotta sitten v. 1953, amerikkalainen James Watson ja englantilainen Francis Crick julkaisivat Nature-tiedelehdessä deoksiribonukleiinihapon eli DNA:n rakenteen, ja selvittivät näin geneettisen koodin. Rakenteen selviäminen loi pohjan nykyiselle molekyylibiologialle ja biotekniikalle.

Perinteinen biotekniikka ulottuu tuhansien vuosien päähän hiivojen ja homeiden hyödyntämiseen ruoantuotannossa. Moderni biotekniikka perustuu kemiallisen, biokemiallisen, molekyyligeneettisen ja solubiologisen tiedon soveltamiseen.

Juhlistaakseen DNA-rakenteen juhlavuotta on EuropaBio, Euroopan bioteollisuuden kattojärjestö, lanseerannut lokakuun ensimmäisen viikon (30.9-4.10.2013) biotekniikan teemaviikoksi (European Biotech Week). Viikkoa vietetään yhtäaikaisesti eri EU-maissa teemaan liittyvillä tapahtumilla, seminaareilla ja tempauksilla. Tavoitteena on saada huomiota modernin biotekniikan mahdollisuuksiin globaalien ongelmien kuten terveydenhuollon, ruoantuotannon, ympäristöongelmien ja kasvavan energiantarpeen ratkaisijana.

DNA-rakenteen selviämisen jälkeen kunnianhimoisimpia kansainvälisiä tutkimusprojekteja on ollut 1990 -luvun loppupuolella alkanut yli kymmenvuotinen projekti ihmisen koko perimän kartoittamiseksi (Human Genome Project). Projektin tuloksena määritettiin ihmisen koko genomi, eli ihmisen geenimateriaalin kokonaisuus. n. 25 000 geeniä.

Ihmisen genomin selviäminen on avannut uusia näkymiä mm. terveydenhuoltoon. Uusien DNA:n sekvensointimenetelmien (NGS, Next Generation Sequencing) ansiosta ihmisen perimä voidaan kartoittaa nykymenetelmin viikossa ja sen hinta on joitain tuhansia euroja. Ennuste on, että tulevaisuudessa hinta laskee edelleen n. 100 euroon ja analyysiaika lyhenee tuntiin.

DNA-teknologioiden nopea kehitys mahdollistaa tiedon hyödyntämisen ihmisen sairauksien ennakoinnissa, diagnostiikassa ja hoidossa. Yksilöllistetyssä lääketieteessä on tavoitteena löytää potilaalle oikea määrä juuri hänelle sopivaa lääkettä ja hoitoa, perustuen potilaasta saatuun geneettiseen tietoon. Teollistuneiden maiden vanheneva väestö vaatii yhä enemmän yhteiskunnan varoja ja yksilöllistetyllä terveydenhoidolla pystytään ennakoimaan sairaudet ajoissa ja välttämään turhia ja tehottomia lääkehoitoja. Näin säästetään huomattavasti terveydenhuollon kustannuksissa.

Suomella on useita edellytyksiä nousta yksilöllistetyn terveydenhuollon edelläkävijämaaksi. Suomen väkiluku on optimaalinen geneettisten riskitekijöiden löytämiseksi, tutkimuksen taso on korkeatasoinen ja Suomessa on kattavat näytekokoelmat ja rekisteritieto potilaista.

Biologisilla lääkkeillä uskotaan olevan erittäin merkittävä asema tulevaisuuden lääkehoidossa, sillä jo noin 30 % kehitteillä olevista lääkkeistä on bioteknisesti tuotettuja. Biologisia lääkkeitä ja lääkevalmisteita ovat esim. rokotteet, proteiinit esim. insuliinit ja vasta-aineet sekä kehittyneissä terapioissa käytettävät geeni- ja soluterapiatuotteet ja kudosmuokkaustuotteet.

On arvioitu, että jo vuonna 2014 50% 100 myydyimmästä lääkkeestä tulee olemaan biologisia lääkkeitä.

Maapallon kasvava väestö tarvitsee yhä enemmän ravintoa. Perinteiset viljelymenetelmät eivät enää riitä pienenevien viljelyalojen hyödyntämiseen. Kasvien geenimuokkaus mahdollistaa kasvien ominaisuuksien parantamista ja kasvinviljelyä myös vaativimmissa olosuhteissa. Hyvänä esimerkkinä hyödyllisistä GM-kasveista on ”kultainen riisi”, jonka syötävät osat sisältävät runsaasti A-vitamiinin esiastetta, beetakaroteenia. Riisilajikkeella pyritään torjumaan kehitysmaiden ihmisten yksipuolisen ruokavalion aiheuttamia ongelmia.

Maailmassa ollaan siirtymässä enenevässä määrin uusiutuvien biopohjaisten tuotteiden jalostamiseen öljypohjaisten raaka-aineiden käytön sijaan. Suomessakin suuret kemian -ja puunjalostusyritykset ovat siirtymässä yhä enemmän puubiomassan, jätteiden ja kasvirasvojen jalostukseen. Biotekniikalla on suuri rooli biomassojen jalostuksessa perinteisten kemiallisten prosessien rinnalla. Suomessa on pitkät perinteet teollisessa biotekniikassa, ja hyvät mahdollisuudet tulla edelläkävijämaaksi biotaloudessa sekä raaka-aineen saatavuuden että korkean teknologian takia.

Suomen Bioteollisuus ry:n koordinoimaa Biotekniikan teemaviikkoa vietetään ympäri maata Oulussa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä järjestettävin seminaarein ja tapahtumin. Euroopan komissio on nimennyt bioteknologian yhdeksi tulevaisuuden avainteknologioista (Key Enabling Technologies, KET), ja Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta Euroopan johtavaksi maaksi bioteknologian hyödyntämisessä.

European Biotech Week www.biotechweek.org

Biotekniikan teemaviikon tapahtumakalenteri www.finbio.net/fi/bw-tapahtumakalenteri

Moderni bio- ja lääketieteellinen huippututkimus on lisääntyvissä määrin tulossa riippuvaiseksi korkealuokkaisista tutkimuksen infrastruktuureista. Nopean teknologisen kehityksen myötä erilaisten suuritehoisten analyysimenetelmien, "omiikoiden" —genomiikan, proteomiikan, lipidomiikan, metabolomiikan jne.—avulla uutta tutkimustietoa tuotetaan entistä nopeammin ja kattavammin. Sama koskee uusia kuvantamisen, rakennebiologian ja monen muunkin alan menetelmiä. Vaikka kehitys on laskenut monien analyysien, erityisesti genomin sekvensoinnin hintaa dramaattisesti, muodostuu jatkuvasta laitteistojen päivitys- ja uudishankintatarpeesta mittavia kuluja. Kun tähän vielä lisätään pitkälle koulutetun käyttöhenkilökunnan tarpeen kasvu, on infrastruktuureista muodostunut yliopistoille kasvava taloudellinen haaste.

Suomessa kansallisen bioalan infrastruktuurin kehittämisessä avattiin vuonna 2007 uusi luku, kun kuusi yliopistoa (Helsinki, Kuopio, Oulu, Tampere ja Turku, sekä Åbo Akademi) perustivat Biokeskus Suomen yhteistyöverkostokseen. Tavoitteeksi asetettiin mm. korkealuokkaisen tutkimuksen ja kansainvälistymisen tukeminen, kansallisen koordinaation vahvistaminen sekä uusien teknologioiden käynnistäminen Suomessa.  Varsinaisen piristysruiskeen Biokeskus Suomen toiminnalle antoi Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä 45 milj €:n erillismääräraha bioalan infrastruktuurien päivittämiseksi ja kehittämiseksi vuosina 2010-2012. Määrärahan allokointia varten bioala tiedeyhteisö yliopistoissa ja niiden biokeskuksissa organisoitui infrastruktuuriverkostoiksi, jotka laativat omat hakemuksensa teknologiapalveluiden tuottamiseksi. Hankkeita oli ohjeistettu välttämään päällekkäisiä investointeja ja tarjoamaan palveluitaan koko tiedeyhteisölle, niin akateemisille kuin elinkeinoelämän tutkijoille. Kaikki rahoituspäätökset perustuivat ulkopuoliseen kansainväliseen arviointiin.

Vaikka Biokeskus Suomen kansainvälinen arviointineuvosto suorittaakin rahoituskauden 2010-2012 arvioinnin vasta kesällä, viittaavat kaikki merkit siihen, että tähänastinen toiminta on lisännyt korkealuokkaisen tutkimustoiminnan edellytyksiä Suomessa  ja edesauttanut kansainvälisten tutkijoiden rekrytointia yliopistojen biokeskuksiin. Päällekkäisten investointien välttäminen ja kaikille avoimien palveluiden tarjonta ovat tuoneet säästöjä ja selkeää synergiaetua, palveluverkoston koordinaatio on vahvistunut. Yliopistot ovat profiloituneet omille vahvuusaloilleen.Yksi selkeä tunnustus on sekin, että OKM:n erillisrahoituksen päätyttyä Biokeskus Suomen jäsenyliopistot ovat sitoutuneet sen toimintojen vakiinnuttamiseen sopimuskaudella 2013 – 2016, sopineet yhteisestä koordinaatiobudjetista ja koordinaation jatkumisesta Helsingin yliopistossa. Jäsenyliopistojen yhteenlaskettu tuki Biokeskus Suomelle vuonna 2013 on 5,1 milj €. Rahoitus suuntautuu lähes kokonaan pitkälle koulutetun teknologiapalveluita tuottavan henkilöstön palkkaukseen.

Biokeskus Suomen perustaminen ajoittui ajankohtaan, jolloin Suomelle laadittiin ensimmäinen kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta, joka valmistui vuonna 2009. Tiekartta on nyt päivitettävänä, sillä erityisesti bioalalla edellinen tiekartta on auttamattomasti vanhentunut. Edellisessä arvioinnissa korostettiin kansallisen koordinaation tärkeyttä ja sen tuomia synergiaetuja. Biokeskus Suomi on nyt toteuttanut kaikki arviointiryhmän suositukset ja teki yhteisen hakemuksen päivitettävänä olevalle tiekartalle. Esitys sai erittäin hyvät arviot ja se valittiin toiselle hakukierrokselle.

Miten Biokeskus Suomen vaikuttavuutta sitten voitaisiin mitata objektiivisesti? Bioalan kokonaisimpakti Suomen huipputieteessä on kiistaton. Puolet kaikista Suomeen tulleista ERC-hankkeista (26/51) on suuntautunut bioalalle. Näiden ja lukuisten muiden EU-rahoitusta saavien projektien, Biokeskus Suomen teknologiapalveluiden ja biokeskusympäristöissä toimivien tutkijakoulujen (tohtoriohjelmien) myötä suomalaisista biokeskuksista on kehittynyt kansainvälisesti houkuttelevia tutkimusympäristöjä, jonne hakeutuu yhä enemmän eri uravaiheissa olevia ulkomaisia tutkijoita.

Vaikka yliopistoissa suoritettavaa innovaatio- ja teknologiansiirtotoimintaa kahlehtii rajoitukset julkisten budjettivarojen käytöstä, ovat Biokeskus Suomen jäsenbiokeskusten tutkimusympäristöt onnistuneet houkuttelemaan ympäristöönsä myös elinkeinoelämää - uusista pienyrityksistä kansainvälisiin suuryrityksiin. Tarjolla olevilla teknologiapalveluilla on tässäkin ollut merkityksensä.

Eurooppalaisella tutkimusinfrastruktuurien strategiaprosessilla (ESFRI) on myös selkeä kytkentä Biokeskus Suomeen. Bioalan ESFRI-hankkeiden piirissä toimivat tutkijat ovat paljolti samoja kuin Biokeskus Suomen verkostoissa toimivat ja niiden kautta verkottunut teknologiapalveluita tuottava yhteisö on jo valmiiksi paljon vahvemmin organisoitunut kuin useimmissa muissa EU-maissa. Tällä hetkellä käynnistymässä olevia bioalan ESFRI-hankkeita, joilla on kytkentä Biokeskus Suomeen ovat EATRIS, BBMRI, ELIXIR, Infrafrontier, Instruct, Euro-BioImaging ja EU-Openscreen.

Suomeen perustettiin vuonna 2012 laaja-alainen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmä (FIRI-asiantuntijaryhmä), jonka moninaisiin tehtäviin kuuluu mm. kansallisen infrastruktuuristrategian kirkastaminen, ehdotuksien tekeminen infrastruktuureille osoitettujen määrärahojen jakamisesta ja esitysten tekeminen ESFRI-hankkeisiin liittymisestä. Tehtävä on hyvin haastava, sillä esteellisyyssääntöjen mukaan kukaan asiantuntija ei voi osallistua oman yksikkönsä asioiden käsittelyyn. Kokonaiskuvan luominen tällaisessa tilanteessa on poikkeuksellisen ongelmallista. Toimin itse FIRI-asiantuntijaryhmän puheenjohtajana, kunnes osoittautui, että olen asemani vuoksi estynyt osallistumaan lähes kaikkien asioiden käsittelyyn ja jätin tehtävän. Toinen suuri FIRI-asiantuntijaryhmän huoli on määrärahojen vähyys. Infrastruktuureille osoitettava rahoitus laahaa pahasti jäljessä lähinaapureitamme Ruotsia ja Tanskaa. Näin ei voi jatkua, jos aiomme pysyä tavoitteessamme matkata kohti kansainvälistä tutkimuksen huippua.

Suomen teolliset työpaikat ovat katoamassa, jopa niin sanotuilta tulevaisuuden aloilta. Tämän vuoksi Suomella ei ole varaa menettää yhtäkään osaamisalueista, jotka voivat kasvattaa teollista toimintaa Suomessa. Tässä mielessä olisi käsittämätöntä hyväksyä Suomen vetäytymistä yhdeltä maailman suurimmalta teollisuuden alalta – lääketeollisuudesta. Se on myynnin perusteella on noin viisi kertaa suurempi kuin kännykkäteollisuus (1.000 versus 220 miljardia). Hyvin hoidettuna lääkeyhtiöt ovat myös tuloksentekokyvyltään aivan omaa luokkaansa.

Lääketeollisuuden alaa oltiin Suomessa kehittämässä erittäin voimakkaasti 90-luvulla ja siitä toivottiin uutta Nokiaa. Kun odotukset eivät täyttyneet niin nopeasti kuin aluksi ajateltiin, käänsivät monet tahot selkänsä tälle teollisuuden alalle ja erityisesti sen tuotekehitykselle. Tutuiksi tulivat kommentit, että meillä ei ole tälle alalle osaamista eikä riittäviä resursseja. Homma menikin ahomansikoiden poimimiseksi sen sijaan, että lääkekehitystä olisi tehty yhteistyössä kansainvälisten osaajien kanssa, jolloin oltaisiin oltu jo alun perin lähempänä tasaisesti kasvavia kansainvälisiä lääkemarkkinoita.

Mutta kuinka kävikään kun sitkeys voitti. 90-luvun kehittäjistä kaksi (Biotie ja Hormos) ovat saamassa tuotteensa maaliin eli myyntiluvan. Kolmannen yhtiön (Juvantia) tuote on kliinisen tutkimuksen viimeisessä vaiheessa. Uskomaton onnistumisprosentti, ja kaikki tämä on vielä tehty murto-osalla lääkejättien resursseista. Kun tähän lisätään vielä Suomen perinteisemmän lääketeollisuuden tuotekehityksen kautta voimakkaasti kasvanut tuotemyynti (Orion, Leiras ja Santen) niin alaa ei enää voi noin vain ohittaa Suomen kansantalouden ja työllistämisen kannalta.

Menestyksen takana on usein lääkesegmentin hyvä kohdentaminen ja kun se onnistuu globaalisti niin liikevaihtoa syntyy. Orionin Parkinson-lääke on oman segmenttinsä eniten myyvä lääke. Bayer’n kohdun sisäinen kierukka (alun perin Leiraksen kehittämä) myy vuosittain yli 600 miljoonaa euroa. Molemmat yhtiöt ovat myös Suomen kymmenen suurimman veronmaksajan listalla. On myös mielenkiintoista todeta että Varsinais-Suomen teollisista työpaikoista ja liikevaihdosta viidennes syntyy ns. life science alueelta. Ilman tätä kehitystä Turun seutu olisi todella ahtaalla. Myös Santen (ent. Star) kasvaa jatkuvasti Hervannassa.

Pitäisikö hätäisten poliitikkojen kääntää taas takkinsa ja miettiä uudestaan painopisteiden rajoittamishalujaan. Lääketieteen tutkimus on kiistatta Suomessa maailman huipulta. Nyt alkaa olla näyttöä myös tuotekehityksen menestyksestä. Tämä kehitys voi johtaa siihen, että ennen niin laadukkaita kännyköitä valmistaneet ja hyvin koulutetut insinöörit löytävätkin itsensä valmistamassa lääkkeitä. Kuin pisteenä iin päällä, kaksi positiivista tulosvaroitusta tänä vuonna antanut Orion on perustamassa lääkepakkaus/logistiikkakeskusta Nokian tiloihin Salossa.

Sairauksien hoito on ylivoimaisesti tehokkainta lääkkeillä. Se on myös yhteiskunnallisesti taloudellisinta. Jokainen voisi vaikka käydä lävitse esim. nykyaikaisen lymfooma hoidon ja miettiä mikä tilanne olisi ollut ilman tehokkaita lääkkeitä.

Kirjoittaja Markku Jalkanen on pitkän linjan biotekniikkayrittäjä – bioneeri, ja johtaa tällä hetkellä mm. Faron Pharmaceuticals yhtiötä, jonka päätuote akuutin keuhkovamman hoitoon on myös siirtymässä kliinisen kehityksen viimeiseen vaiheeseen (faasi III).

Tohtorikoulutukseen tarvitaan lisää systemaattista yritysyhteistyötä koulutuksen työelämärelevanssin lisäämiseksi. Pilotoimme yhteistyöprojektia, jossa opiskelijat tekevät asiantuntijoiden ohjauksessa yrityksen tarpeiden mukaisia toimeksiantoja. Kokemukset olivat erittäin hyviä, joten jatkoa on luvassa.

Toteutimme talvella 2012 tohtorikoulutettaville onnistuneen yritysprojektin Business cases for Hermo Pharma, jossa opiskelijaryhmät tekivät Hermo Pharma Oy:n toimeksiannosta liiketoimintaselvityksiä potentiaalisille lääkeaineaihioille. Tavoitteena oli valmentaa opiskelijoita yritysmaailmaan ja antaa konkreettisia esimerkkejä työtehtävistä, joissa opiskelijat voivat hyödyntää substanssiosaamistaan yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä.

Pilottiprojektin mahdollisti Hermo Pharman toimitusjohtajan Juhani Lahdenperän ennakkoluuloton tarttuminen yhteistyötarjoukseen. Hermo Pharma osallistui projektiin muun muassa pitämällä opiskelijoille laskuharjoitukset. Lahdenperä oli hyvin tyytyväinen tuloksiin ja kertoi voivansa hyödyntää kurssilla opiskelijatyönä syntyneitä liiketoimintadokumentteja. Lisäksi kurssi toimi epäsuorana työhaastatteluna tulevia rekrytointitarpeita varten ja syntynyt verkosto voi olla yritykselle hyödyllinen ajatellen tulevien vuosien innovaatioita.

Kurssilla oli tarkoituksena oppia tekemällä ja opiskelijat työskentelivät hyvin itsenäisesti. Asiantuntijakouluttajana toimi Innomedica Oy:n Managing partner Tanja Dowe, joka perehdytyspäivän lisäksi ja tapasi opiskelijaryhmät työn kuluessa noin viikon välein. Tapaamisissa arvioitiin projektien etenemistä, ratkottiin ongelmia ja soviteltiin osasia toisiinsa, jotta työ sujuisi tavoitteiden mukaisesti ja oppimiskokemus vahvistuisi.

Opiskelijat pitivät kurssin toteutustavasta, ja heidän palautteensa kurssista oli hyvin positiivista. Osallistujat olivat pääasiassa biotieteilijöitä, joilla oli pääsääntöisesti vähän bisneskoulutusta pohjalla, ja erilainen näkökulma toikin mukanaan hyviä uusia ideoita yritykselle. Mahdollista osaamisen ja kokemuksen puutetta korvasi opiskelijoiden innokkuus ja real life -toimeksianto lisäsi edelleen motivaatiota.

Yritysprojekti toteutettiin osana Culminatum Innovationin Tohtoreita yrityksiin -hanketta, jonka tavoitteena on parantaa tohtorikoulutettavien liike-elämäosaamista ja -taitoja sekä lisätä tohtoriohjelmien yritysyhteistyötä. Tohtorikoulutukseen sisältyy jo nykyään koulutusta yleisissä työelämätaidoissa, mutta jatkossa tarvitaan lisää systemaattista ja mahdollisimman monipuolista yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välille. Tavoitteena on valmistaa tohtoreita toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä myös yliopistosektorin ulkopuolella, sillä on selvää etteivät kaikki väittelevät voi tai halua jatkaa akateemisen tutkimuksen parissa.

Tutkijakoulutettavien on hyödyllistä pohtia jo varhaisessa vaiheessa erilaisia uravaihtoehtoja ja täydentää taitojaan ja osaamistaan sen mukaisesti. Ideaalitapauksessa halukkaat voisivat sisällyttää opintoihinsa lyhyen työskentelyjakson yrityksessä. Yritysyhteistyöstä olisi hyötyä myös tutkijakoulutettavan tutkimusryhmälle ja tiedekunnalle monentasoisen verkottumisen ja yhteistyön lisääntymisen kautta, jolloin tieto ja osaaminen siirtyvät sekä yliopistosta yrityksiin että päinvastoin. Yhteistyö auttaa yliopistoja ennakoimaan yritysten osaamistarpeita ja yrityksiä ymmärtämään millaista osaamista ja taitoa tuoreilta tohtoreilta löytyy.

Etsimme erilaisista opiskelijaprojekteista kiinnostuneita yrityksiä yhteistyöhön.  Kaikki ajatukset yhteistyömuodoista ovat tervetulleita.

Lue lisää Business cases for Hermo Pharma -projektista Luonnontieteilijä-lehdestä (http://www.luonnontieteilijalehti.fi/artikkelit/2012/4/Kaytannon_kurssi_edistaa_tohtoreiden_ja_yritysten_kohtaamista)

Lisätietoja Tohtoreita yrityksiin -hankkeesta: www.biobusiness.fi >> PhDs to Business Life.

Strategic Centres for Science, Technology and Innovation (SHOK) have been established in Finland in 2006–2009 in selected fields important to the future of Finnish society. A public-private partnership model of operation has been chosen. A non-profit limited company, SalWe Ltd, was founded in 2009 to operate the Health and Well-being SHOK. Its shareholders include significant Finnish companies, universities, and research institutions. A Strategic Research Agenda (SRA) was jointly prepared by SalWe’s shareholders as the framework for its forthcoming research programs. The first SalWe research program “Intelligent Monitoring of Health and Well-being (IMO)” was jointly set up by 13 companies and 7 research institutions in 2010.

Several trends, e.g. the increased burden of health care costs and the flood of health information, call for development of new tools to be used by individuals for monitoring their own health. This also requires development of new models of collaboration between private companies and public research organizations. The key is to speed up translation of research findings into R&D programs of companies and evolution from invention to innovation. The IMO program aims at affordable, intelligent, easy-to-use tools for monitoring of health & well-being by individual users or healthcare professionals. Solutions aim at improved prediction, prevention, and management of microbial infections, inflammations and cancer.

The IMO Program is led by company representatives and utilizes the expertise of renowned research teams chosen by the companies. Moreover, the Finnish Funding Agency of Technology and Innovation (Tekes) is committed to significantly supporting this effort. The IMO program plan consists of five work packages and includes 21 identified tasks. Results will be forthcoming from work done by 31 research groups. The budget for industrial research in the companies is planned to be more than 50% of the total IMO budget for 2010–2013. Progress is reported in the IMO portal and is visible to all partners. Progress during the program is also followed by means of queries, interim result reporting, and evaluations. According to the agreements the partners have equal license-free rights to exploit the results of the IMO program.

The IMO program started in June 2010 and is scheduled to end in December 2013. The total budget is € 25 million, of which 54% is funded by Tekes, 31% by companies, and 15% by research institutes. The total volume is 209 person-work-years. The IMO program combines expertise of in vitro diagnostics, in vivo imaging, and processing of medical data.

According to the first self-evaluation at the 1-year milestone, e.g. the joint research was felt to be particularly multidisciplinary and the results widely utilizable in society, companies, and research organizations. The impact of cooperation on the creation of shared core competence among the participants was felt to be very significant and the research cooperation excellent in terms of its international scope and relevance.

Interim reports from the partners at the 1-year work milestone also indicate good progress. Several promising biomarker candidates have been identified for monitoring e.g. chronic airway diseases, intestinal inflammations and progress of prostate cancer, and for selection of stem cells for therapeutic purposes. Proof-of-concepts for both centralized multiplexed testing and affordable decentralized testing, including printable monitoring, have been successfully developed to meet basic requirements set by industrial partners. Assessment of a new model for citizen-professional collaboration in utilization of health records is proceeding well. Progress has also been achieved in segmentation of in vivo images with the aim of therapy targeting. Intelligent monitoring of prostate cancer has been taken as an over-arching theme through all the IMO work packages. A citizen-centered approach is emphasized.

Public-Private Partnership model adopted by SalWe Ltd has gained international interest and seems to be an effective accelerator in research and development of new tools for diagnostics and monitoring of health and well-being.

Länsimaiden terveydenhuoltojärjestelmät ovat suurien haasteiden edessä. Väestön ikääntymisen seurauksena ter­vey­den­huollon kulut kasvavat jatkuvasti, esimerkiksi 2009 terveydenhuollon kokonaismenot olivat Suomessa 15,7 mrd €, jossa kasvua edel­li­seen vuoteen 1,2 %. Kulujen nousun hidastaminen ja parempi kohdentaminen ovat tulevaisuuden suurimpia haasteita.

Tehostamistarpeita on terveydenhuollon useilla osa-alueilla, mutta toistaiseksi on kiinnitetty varsin vähän huomiota perinnöllisten riskitekijöiden analysoinnin vaikutuksiin terveydenhuollon tehostamisessa. Nykyisen terveydenhuollon hoitostrategiassa kiinnitetään huomiota pääasiassa fenotyyppiseen tietoon potilaasta, mm. terveysrekisteritieto, elintapatiedot, ympäristötieto, kliininen tutkimustieto ja potilaita on hoidettu kärjistetysti ilmaisten “samaan vaivaan samaa lääkettä ” -periaatteella.

Henkilökohtaisen terveydenhoidon tavoitteena on löytää potilaalle juuri hänelle sopivaa lääkettä juuri oikea määrä, mikä lisää potilaan elämisen laatua sekä auttaa suitsimaan terveydenhuoltosysteemimme kasvavia kustannuksia. Nopeasti lisääntyvä tieto perinnöllisistä riskitekijöistä luo perustan henkilökohtaiselle terveydenhoidolle (Personalized Medicine), koska yksilön perimä on avainasemassa sairauksien synnyssä. Hoitopäätökset ja lääkkeiden määrääminen tulisi perustua tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin tietoon myös perinnöllisistä riskitekijöistä.

Henkilökohtainen terveydenhoito on ajankohtainen juuri nyt, koska perinnöllisten riskitekijöiden analyysi on nopeutunut ja halventunut viimeisen 10 vuoden aikana ennennäkemättömästi DNA:n sekvensointiteknologioiden (NGS eli Next Generation Sequencing) kehittymisen myötä.Tänään humaanigenomin analyysin hinta on n. 3000 USD, kun vastaava hinta oli 5 vuotta sitten n. 10 mrd USD. Genomin hinta laskee Moore’n lakia nopeammin (kts.http://www.genome.gov/images/content/cost_per_genome.jpg). DNA:n sekvensointiteknologioiden kehitys jatkuu ja jo 2012 loppupuolella ihmisgenomin analyysin hinta on n. 1000 USD ja on ennustettu, että hinta tulee laskemaan alle 100 USD:n ja analyysiaika lyhenee alle tuntiin.

Nopeasti lisääntyvä tieto perinnöllisistä riskitekijöistä tulee vääjäämättä muokkaamaan terveyden­huolto­jär­jes­tel­mien kustannus­rakenteita ja potilaiden hoitokäytäntöjä. Hyötyjiä ovat siis sekä yksilö että terveydenhuoltosysteemi. Yksilön kannalta erityisesti farmakogenomiikan alueella on nähtävissä merkittäviä hyötyjä, koska usean lääkkeen haittavaikutukset ovat yksi merkittävä kuolinsyy, esim. HUS:ssan. 5%:lla sairaalaan joutuneiden kuolemantapauksien kuolinsyistä johtuu lääkkeiden haittavaikutuksista. Kun potilaan perinnölliset riskitekijät tietyn lääkkeen suhteen tunnetaan paremmin, voidaan myös haittavaikutuksia minimoida ja siten parantaa potilaan elämänlaatua. Yhteiskunta hyötyy lisäksi välillisesti useiden turhien kulujen karsimisena, esim. turhat lääkekorvaukset, turhat sairaalavuodepaikat ja turhat poliklinikkakäynnit.

USA:ssa yhteiskunnalle lankeaa vuosittain 3,5 miljardin USD:n lasku lääkkeiden haittavaikutuksista, sillä n. 82% kansalaisista käyttää päivittäin vähintään yhtä lääkettä ja n. 29% kansalaisista käyttää päivittäin vähintään viittä lääkettä. Lääkkeiden haittavaikutuksista seuraa n. 700 000 päivystyspoliklinikkakäyntiä ja 120 000 sairaalaanjoutumista (M. Khoury, Genome Web Daily News, September 2011)

Henkilökohtaisen terveydenhoidon jalkauttaminen on jo alkanut, erityisesti syövän hoidossa, mutta kestää vielä vuosia ennen kuin se on osa terveydenhuollon arkipäivää.  Hyvä lopputulos vaatii monen tekijän yhteistyötä. Biopankeilla on tärkeä merkitys henkilökohtaisessa terveydenhoidossa, koska vain sekä feno- että genotyyppisesti hyvin karakterisoitujen näytekokoelmien perusteella voidaan tehdä luotettavia hoitopäätöksiä. 

(http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/biopankki+pelastaa+potilaita/a783247)

Biopankkien ohella toinen tärkeä tekijä on kattava ja helppokäyttöinen potilastietojärjestelmä. Suomen kokoisen maan pitäisi saada julkiselle terveydenhoitosektorille mahdollisimman yhtenäinen potilastietojärjestelmä, koska muuten potilaskohtainen tieto on sirpaloituneena eikä palvele hoitavaa lääkäriä parhaalla tavalla.

Lisäksi tarvitaan bioinformatiikan osaamista, koska perinnöllisten riskitekijöiden analysoinnin kehittäminen osaksi potilastietoa vaatii kattavaa biolaskennan ja -statistiikan osaamista. Kun väestöämme koskevia biolaskenta-algoritmeja ja referenssitietokantoja kehitetään, alalle syntyy bioinformatiikan yritystoimintaa.

Suomella on erinomainen mahdollisuus olla suunnannäyttäjänä henkilökohtaisessa terveydenhoidossa. Väestömme koko on optimaalinen, ei liian pieni eikä liian suuri, jotta perinnölliset riskitekijät, myös harvinaiset variantit, voidaan löytää kustannustehokkaasti. Lisäksi geneettis-epidemiologisen tutkimuksemme taso on korkea, ja maassamme on sekä kattavat näytekokoelmat että vuosikymmenten aikana kerätty rekisteritieto potilaista. Suomen maine genomiikan tutkimuksessa on erinomainen ja yhteistyö maailman ehdottomien huippuyksiköiden, The Broad Institute; Boston, US ja Wellcome Trust Sanger Institute, Cambridge, UK on tiivistä.

Henkilökohtainen terveydenhoito -lähestymistapa antaa Suomelle ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa terveydenhuollon kustannustehokkuuteen sekä potilaan hoidon parantamiseen. Lisäksi luodaan perusta uudenlaiselle yritystoiminnalle. On myös huomattava, että väestömme perinnöllisten riskitekijöiden tutkiminen on vahvasti omassa intressissämme. Perinnöllinen riskitekijätieto ei ole tuontitavaraa, päinvastoin, oikein toimien voimme hyödyntää sitä viennin alalla.

Biopankeista eli siis ihmisalkuperää olevien näytteiden ja tietojen kokoelmista on puhuttu Suomessa laskujeni mukaan ainakin 10 vuotta. Toki näytteitä on laitettu talteen enemmän tai vähemmän järjestelmällisesti sata vuotta tutkijoiden ja patologien arkistoihin, ja THL on kerännyt loistavia väestöaineistoja kymmeniä vuosia, mutta termi ”biopankki” lanseerattiin laajempaan suomalaiseen keskusteluun joskus vuosituhannen vaihteessa. Itsekin kannoin silloin korteni kekoon Tekesissä, kun teetätimme muutaman selvityksen keskustelun polttoaineeksi.

Polttoaine ei kuitenkaan kovin ärhäkkääksi osoittautunut, ja höyry on tuntuvan olevan vähissä koko hommassa aivan näihin päiviin saakka. Uutta puhtia toivottiin ja toivotaan edelleen uudesta biopankkilaista, jota on valmisteltu hartaasti ja perusteellisesti jo 5-6 vuotta. STM:n virkamiehet ovat yrittäneet saada tolkkua monimutkaisesta aiheesta ja tutkijoiden toivomuksista, kaikki pitäisi jotenkin saada yhteen lakitekstiin ja käännettyä juridiikan kielelle. Lakiesitys on nyt viimein Eduskunnassa. Saa nähdä, miten käy.

Suomen molekyylilääketieteen instituutissa FIMM:ssä emme kuitenkaan ole jääneet odottelemaan uuden lain kaikkien yksityiskohtien selkiintymistä, vaan lähteneet rakentamaan ensin keskitettyjä biopankkipalveluita yhdessä THL:n kanssa ja sitten niitä hyödyntäviä uusia näytekeräyshankkeita yhdessä HUS:n kanssa. Kutsumme näitä ”biopankkihankkeiksi”, vaikka sen termin sisältö tarkentuu vasta mahdollisen uuden lain myötä. Tällä hetkellä toimitaan tietysti nykylainsäädännön mukaisesti.

Mitä ne palvelut oikein ovat? Käsityksemme mukaan keskeistä biopankkitoiminnassa on näytteiden laatu ja datan hallitseminen. Laatu syntyy 1) pyrkimällä optimaaliseen näytekeräykseen, -prosessointiin ja -säilytykseen, 2) tekemällä homma joka näytteen kohdalla samalla tavalla, ja 3) kirjaamalla, kuinka hyvin loppujen lopuksi onnistuttiin ja 4) rakentamaan IT-järjestelmä, näytetietojen, analyysitietojen ja kliinisten tietojen hallitsemieksi ja yhdistämiseksi. Kokonaisuus vaatii isoja investointeja näytekeräyksen logistiikkaan, keskitettyyn toimintavarmaan säilytystapaan ja tiedonhallintaan (http://www.fimm.fi/en/mib/about_fimm_biobank/). Tämä vaatii monenlaista osaamista ja menee selvästi yksittäisten tutkimusryhmien resurssien ulottumattomiin. Kiitosta on annettava infran rakennustyön rahoittajille eli OKM:lle ja Suomen Akatemialle.

Meilahden kampukselle rakennettuja biopankkipalveluita hyödynnetään nyt jo kahdessa biopankkihankkeessa. Finnish hematology registry and biobank (FHRB) –hanke kerää systemaattisesti talteen kaikkien hematologisia syöpiä sairastavien ja suostumuksensa antaneiden potilaiden veri- ja luuydinnäytteet (http://www.hematology.fi/fhrb). Liikkeelle on ensin lähdetty HYKS:n hematologian osaston kanssa, jossa näytteet kerätään ja lähetetään prosessoitaviksi Suomen Punaisen Ristin Veripalveluun. Veripalvelu lähettää sitten fraktioidut ja eriin jaetut näytteet FIMM:iin säilytettäviksi ja hallinnoitaviksi. Rinnalla toimii Suomen hematologiyhdistyksen ylläpitämä potilastietorekisteri. Muita sairaanhoitopiirejä liittynee mukaan vuoden 2012 aikana nostaen hankkeen kansalliselle tasolle.

Toisessa hankkeessa kaava toistetaan urologisten syöpien osalta. Helsingin urologinen biopankki (HUB) kerää systemaattisesti ja standardoidusti näytteet HYKS:n urologisilta syöpäpotilailta. Potilasdiagnostiikan tarpeet ovat tietysti ykkösprioriteetti, mutta myös biopankin näytelogistiikka ulotetaan leikkaussaliin saakka. Yhdeltä potilaalta otetaan talteen sekä tuorekudos- että parafiiniin valetut kudosnäytteet ja veri- ja virtsanäytteet. Näytteet prosessoidaan mahdollisimman pitkälle heti saman tien (esim. eristetään DNA, peruskudosvärjäykset digitalisoidaan tietopankkiin, jne.), ja säilytys tapahtuu jälleen FIMM:n biopankkipalveluyksikössä.

Molemmat hankkeet tekee mielenkiintoiseksi niiden rahoittajatahot. Hematologian hankkeen kustantaa HUS 5-vuotisena pilottiprojektina, ja urologian hankkeen Tekes 4-vuotisena. Jotta ko. tahot lähtivät mukaan rahoittajina, oli selvää, että huomiota tuli kohdentaa ko. rahoittajien toiminnalleen asettamiin tavoitteisiin: potilaiden hoitoedellytysten kehittämiseen ja suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamiseen.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on laadullisten seikkojen lisäksi keskeistä se, millä periaatteilla ja toimintatavoilla näytteitä voidaan käyttää. Tutkijayhteisössä on yleistä perinteinen tutkijalähtöinen näytekeräysmalli ”minun näytteet – minä päätän – minä omistan”, vaikka kyse on yleensä yhteiskunnan maksamista hankkeista.  Useasti samoista potilaista on kerätty näytteitä samaan aikaan moniin tarkoituksiin eri tutkijoiden toimesta.

Tämä malli muuttuu vähitellen, kun biopankkitoiminnan hyödyt tulevat esiin myös kliinikoiden näkökulmasta: parempi ja turvallisempi näytteiden säilytys, eettisten kysymysten neuvonta, IT-tuki, lisääntynyt ja laajempi näytteiden hyötykäyttö ja enemmän kollaboraatioita ja julkaisuja.

Molempia mainittuja uuden sukupolven biopankkihankkeita hallinnoi kliinikoista, biopankkitoimijoista ja potilaiden edustajista koostuva johtoryhmä, joka määrittelee ja julkistaa etukäteen periaatteet näytteiden käytölle. Mikä tahansa taho, joka täyttää määritetyt kriteerit ja todetaan tieteellisesti vahvaksi, pääsee käyttämään näytteitä. Keskeinen tavoite on mahdollisimman konkreettinen hyöty tuleville ja joskus jopa nykyisille potilaille. Tähän pyrkiminen onnistuu joskus suorana linkkinä klinikkaan, mutta saattaa toteutua myös yritysyhteistyön kautta. Biopankin arvo mitataan sen näytteiden käytön laajuudella ja vaikuttavuudella.

Toivomme näiden ”bioneerihankkeiden” osoittavan uuden sukupolven toimintatavan edut. Toiminnasta pitää tulla terveydenhuollon rutiinia. Tavoitteisiin ei päästä yksittäisillä projektirahoituksilla, vaikka niiden merkitys onkin suuri pilotoinnissa. Eli jokainen potilas talteen. Ja jokainen näyte käyttöön.

The Finnish HealthBio cluster program held its annual seminar on September 13th in Turku followed by a partnering event and panel discussion on the 14th. This event collected together an exclusive audience of  up to 220 participants mainly from the HealthBio “family”.

Looking from biotech and pharma financing perspective there were some important highlights worth to summarize here. Important points were emphasized e.g. by the program director Tero Piispanen in his annual review and the foreign speakers and panelists Erik Lund from Merck & Co, Magnus Corfitzen from Sunstone Capital and  Stephan Christgau from Novo Seeds.

Differently from the general perception, I think, it came out that in fact during the last decade Biotech and Pharma investments have brought to VC investors the best average returns (IRR) among all the other sectors. This was different for the decade earlier, when e.g. IT was producing very good returns. The big survey from USA has been published in Nature Biotechnology 29:579-583, July 2011.  This is a very important fact when we are trying to motivate both the private and public sector to develop venture capital industry also in Finland – the issue we have identified as key bottle neck to materialize the potential for growth companies in biotech sector, including VC backed pharma companies.

The biotech business models favored by the VC investors especially in Europe have evolved interestingly during the years from platforms and portfolios of projects offering “multiple shots on goal” via hybrid models with short term cash flow and high upside development projects.  Today the key model seems to be focusing with a very light company to development of one product. “The investors are diversifying, the companies are not.” This model has been motivated by the small capital availability and the investor exit being primarily trade sale or licensing to bigger companies.  This makes the environment challenging to the entrepreneurs, but what can you do to this “prosper or die” model. Lets see how in the future.

A further interesting discussion came about the multiple value creation points during the development of a “biotech” product.  In stead of seeing e.g. the clinical proof of concept at phase II as the key value creation milestone in drug development, there seems to be for each invention multiple value peaks vs invested money. It is important to realize also that in fact more than half of the partnering deals done by the big pharma are done at preclinical phase of development.   On the other hand for some orphan / niche products the optimal return can be realized by launching the product by the biotech.

The statement from VC investors about diagnostic and medtech products was that the optimal and meaningful return typically can be realized through successful launch and, more importantly, from promising sales growth on a significant market.   This may lead us to reconsider our conception on these product inventions as quick and cheap investments and therefore most suitable to our “capital poor” environment.

The Finnish venture capital industry in fact does not look so poor as often thought. During last five years half a dozen very significant funds have been raised in Finland. Unfortunately those are practically exclusively focusing on MBO investments and not at all on development of new companies. This distorts the statistics of capital investments in general.

Although there is better than ever consensus between the industries about the need for more dynamic capital market to create new growth companies, the general financial environment hardly could make it any more challenging for us to persuade right now.

We just need to keep more persistent and effective in educating our environment about the opportunities of the Bioindustry.

Kesäiset uudistuksen tuulet ovat puhaltaneet eduskunnan lisäksi myös Tekesissä. Maaliskuussa julkistetun uuden strategian ydinsanomana on hakea elinkeinoelämän kasvua ja koko yhteiskunnan hyvinvointia uudistumisesta. Tähän päämäärän päästäkseen Tekes haastaa asiakkaikseen elinkeinoja ja julkista tutkimusta uudistavat edelläkävijät. Mikä sitten muuttuu Tekesissä?

Tekesin perustehtävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoittajana säilyy ennallaan, mutta uusi strategia tuo myös selkeitä muutoksia Tekesin toimintaan. Merkittävä periaatteellinen muutos on, että rahoitettavien projektien valinnassa tullaan entistä vahvemmin huomioimaan Tekesin rahoituksen vaikutus toimialan, yritystoiminnan tai tutkimuksen uudistumisessa. Rahoituksen painottuminen edelläkävijöihin tulee vähentämään rahoitettavien projektien lukumäärää ja kasvattaa projektikohtaista rahoitusta. Kansainvälistä kasvua hakevat pk-yritykset on Tekesin uuden strategian keskeisin asiakasryhmä ja Tekes tulee lisäämään rahoitustaan erityisesti nuorille kansainvälistä kasvua hakeville yrityksille. Panostus nuoriin kasvuyrityksiin tulee lisäämään Tekesin riskinoton tasoa, mikä toivottavasti tulee näkymään tulevaisuudessa suurempina hyötyinä mutta myös todennäköisesti useampina epäonnistumisina. Asiakkaiden toiveiden mukaisesti Tekes on lähtenyt kehittämään entistä joustavampia rahoitustyökaluja innovatiivisiin kokeiluihin, joiden tavoitteena on mm. nopeuttaa tutkimustulosten kaupallistumista. Lisätäkseen oman toimintansa kysyntä- ja asiakaslähtöisyyttä Tekes on valmis rahoittamaan joustavasti asiakasaloitteisiin perustuvia arvoverkkoprojekteja- ja ohjelmia, jotka tähtäävät merkittäviin liiketoimintoja ja verkostojen uudistumiseen. Julkisen tutkimuksen kokonaisuudistus tuo puolestaan nykyisen yritysten- ja tutkimuslaitosten yhteisprojektimallin tilalle toiminnan muotoja, joilla kehitetään uuttaa yritystoimintaa sekä synnytetään Suomelle tärkeitä uusia osaamisaloja. Tutkimuslaitoksille hyvin konkreettinen muutos on myös se, että syksyllä 2011 on viimeinen avoin julkisen tutkimuksen haku. Tämän jälkeen julkisen tutkimuksen haut tullaan avaamaan Tekesin uuden strategian mukaisten sisältöpainotusten osa-alueilta.

Tekes suuntaa lähes puolet rahoituksestaan sisällöllisten painopisteiden mukaan. Sisällölliset painopisteet näkyvät ennen kaikkea Tekesin ohjelmissa ja strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) tutkimusohjelmissa. Kuten aikaisemminkin yritykset voivat hakea rahoitusta ohjelmien ja sisältöpainopisteiden ulkopuolisiin omiin tutkimus-. kehittämis- ja innovaatioprojekteihinsa ajankohdasta riippumatta. Uuden strategian kuusi sisällöllistä painopistettä ovat 1) Luonnonvarat ja kestävä talous, 2) Älykäs rakennettu ympäristö, 3) Elinvoimainen ihminen, 4) Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa, 5) ratkaisukeskeiset palvelut ja aineettomat sisällöt arvonluojina ja 6) Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana.

Kuluneen kevään aikana Tekesissä tarkasteltiin myös bioalan linjauksia, joihin hallitus hyväksyi muutamia tarkennuksia. Vuonna 2008 tehtyjen linjausten keskeinen kohderyhmä oli tutkimus- ja tuotekehitysintensiiviset (t&k toiminnan kulut >50% yrityksen kaikista kuluista) lääkekehitysyritykset, joita linjausten mukaisesti rahoitettiin vieraan pääomanehtoisella lainalla. Lisäksi linjaukset edellyttivät näiltä yrityksiltä projektisuunnitelman lisäksi realistista liiketoimintasuunnitelmaa sekä arvonmääritystä kaupallistamishetkellä. Oleellisimpina tarkennuksina vuonna 2008 tehtyihin linjauksiin oli niiden vaikutuksen laajentaminen koskemaan tasapuolisuuden nimissä myös muita tutkimus- ja tuotekehitykseen keskittyviä yrityksiä kuin vaan lääkeyrityksiä (esim. diagnostiikka, biomateriaaliyritykset ja elintarvikeyritykset). Jotta Tekesillä olisi paremmat mahdollisuudet valita rahoitettavaksi strategiansa mukaisia projekteja, asiakkailta odotetaan nyt uskottavaa kokonaissuunnitelmaa (ei pelkästään projektisuunnitelmaa) tuotteen/palvelun kehittämisestä kaupallistamisvaiheeseen saakka.  Tämä tuo rahoittajalle mahdollisuuden tunnistaa osakokonaisuuden koko kehittämiskokonaisuudesta, jossa se voi olla mukana ja näin tuo läpinäkyvyyttä myös asiakkaan suuntaan Tekesin roolista ja panostamismahdollisuudesta. Uutena elementtinä voidaan monta vuotta kestävälle projektille asettaa konkreettisia välitavoitteita ja sitoa jatkorahoitukset näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä vähentää yksittäisten kehittämisprojektien ketjuttamista erillisiin rahoituspäätöksiin ja säästää niin Tekesin kuin asiakkaankin aikaa ja vaivaa. Tekesin rooli kliinisten tutkimusten rahoittajan on aina herättänyt ”vireää” keskustelua. Lähtökohtaisesti Tekes ei rahoita kliinisiä tutkimuksia. Tämä johtuu erityisesti myöhäisempien tutkimusten korkeasta hinnasta sekä t&k-rahoitusehtojen uutuus- ja  haasteellisuusvaatimuksesta. Tekes voi kuitenkin rahoittaa pk-yrityksen ensimmäistä kliiniseen vaiheeseen edennyttä t&k–projektia niiden kliinisten tutkimusten osalta, joissa selvitetään kehitettävän tuotteen alustava teho ja turvallisuus (esim. lääkekehityksessä faasi I-II). Muita kliinisiä tutkimuksia voidaan rahoittaa vain, jos projektissa kehitetään laajasti hyödynnettävissä olevaa uutta osaamista ja jos rahoitus oleellisesti lisää Tekesin yritykseen kohdistuvan kokonaisrahoituksen vaikuttavuutta.

Italialaisen sananlaskun mukaan ”ei Roomaakaan rakennettu yhdessä päivässä” niin ei Tekesin uusi strategiakaan ole täysin iskukunnossa ja jalkautunut heti julkistamisen jälkeen. Uuden strategian toimeenpanon varmistamiseksi Tekes on käynnistänyt kuusi muutosohjelmaa, jotka kohdistuvat asiakaspalvelun parantamiseen, julkisen tutkimusrahoituksen uudistumiseen, joustavan ja ripeän yritysrahoituksen kehittämiseen, ohjelmatoiminnan uudistamiseen, viestintään sekä viimeisenä Tekesin omien toimintatapojen ja työympäristön kehittämiseen.

Venäjällä ollut alan huippuosaaminen romahti 1990-luvulla johtuen siitä, että Neuvostoliiton hajoamisen myötä valtion myöntämä tutkimusrahoitus pieneni neljäsosaan kylmän sodan aikaisista huippuvuosista. Romahduksen myötä venäläisten osuus maailman bioteknologiamarkkinoista putosi kymmenesosaan, ja on tällä hetkellä vain 0.5 %. Kymmeniä tuhansia tutkijoita lähti ulkomaille, siirtyi muille aloille tai jatkoi tutkimustyötä vain osa-aikaisesti. Tämän johdosta Venäjältä puuttuu miltei kokonainen tutkijasukupolvi - keski-ikäisten, kokeneiden asiantuntijoiden joukko, joiden vuoro olisi astua johtoon.

Viime vuosien aikana maan valtiojohto on kuitenkin herännyt huomaamaan, että bioteknologiaosaamisen ja -tuotteiden – erityisesti lääkkeiden - puutos on uhka kansalliselle turvallisuudelle, ja sen seurauksena valtio on käynnistänyt mittavia kansallisia aktivointiprojekteja, joilla on pyritty houkuttelemaan huippututkijoita takaisin Venäjälle, rakentamaan infrastruktuuria, uudistamaan laitoksia ja laitekantaa ym. Bioteknologiasektorin aktivoiminen liittyy Venäjän laajempaan pyrkimykseen modernisoida talouttaan ja muuttaa sitä energian raaka-ainetoimittajasta korkean teknologian osaamisen suuntaan. Uusimpia projekteja ovat mm. Pharma 2020, Health 2020, sekä kehitteillä oleva Biotech 2030.

Pharma ohjelman kokonaisbudjetti nousee yli neljään miljardiin euroon (http://www.pharma2020.ru/), ja sen tavoitteena on nostaa Venäjän omavaraisuutta lääke- ja lääkinnällinen laite -sektoreilla nykyisestä noin 20 %:sta 50 %:iin, lisätä uusien innovatiivisten lääkkeiden määrää sekä harmonisoida venäläiset lääkekehitysstandardit vastaamaan länsimaisia vaatimuksia ja sitä kautta lisätä venäläisten lääkkeiden vientiä. Tällä tiellä on kuitenkin paljon ongelmia: GLP/GMP/GCP osaaminen on puutteellista, kriteerit täyttäviä laitoksia on vaikea löytää, länsimaiset rekisteröintikäytännöt ovat vieraita, tuotekehitykseen ja tutkimustulosten kaupallistamiseen ei ole kokemusta jne. Tällaisessa murrostilanteessa länsimaiselle osaamiselle ja partnereille on kysyntää; Venäjän nykytilanne voikin tarjota erinomaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja yhteistyöprojekteja CRO-yrityksille, GXP-osaajille ja kouluttajille, laboratorioalan rakennusyrityksille, lääkeaineiden tai lääkinnällisten laitteiden kehittäjille ja maahantuojille, sekä lukuisille muille kasvua ja kehitystä hakeville toimijoille. Biotech 2030 ohjelman puitteissa mahdollisuuksia voi löytyä myös teollisen bioteknologian puolella.

Venäjä-toimintojen käynnistäminen vaatii kuitenkin ennakkoluulotonta lähestymistapaa ja riskinottoa. Maan rasitteena on taloudellinen ja poliittinen epävarmuus; niiden vastapainoksi maasta löytyy todellista satsausta ja kiinnostusta bioteknologiaan, korkeasti koulutettu ja kielitaitoinen nouseva tutkijasukupolvi, nopeasti kasvavat markkinat sekä vuosikymmenien historia mm. entsyymien, maataloustuotteiden, teollisen bioteknologian, diagnostiikan, virologian, rokotteiden ja muiden biologisten lääkevalmisteiden alalla. Maassa on myös yli 1000 bioteknologista instituuttia ja organisaatiota, miljoonan molekyylin lääkeainekirjastoja, kymmenientuhansien mikrobien kirjasto, ja mittavat biomassavarannot.

Olisiko näissä jotakin, josta myös suomalainen elinkeinoelämä ja tutkimus voisivat hyötyä??

22.11.2010

Muut mutta ei me!

Kirjoittanut Markku Jalkanen

Suomessa on tehty lukuisia selvityksiä siitä miksi ns. uuden aallon bioteollisuus ei ole lunastanut siihen kohdistuneita kaupallisia odotuksia. Syiksi on arveltu kaupallisesta kokemattomuudesta aina Suomen maantieteelliseen sijaintiin liittyviä ongelmia. Joissain sivulauseissa sanotaan, että kun nämä ongelmat voitetaan niin rahoitusta kyllä löytyy. Yee!

Yksittäisistä syistä ylivoimaisesti suurin on kuitenkin Suomessa vallitseva pääomaköyhyys, joka on vain syventynyt 2000-luvulla. Tästä tilanteesta on syntynyt tämän blogin otsake. On yllättävää, että varsin yhteiskunnallisesti merkittävätkin tahot väittävät, että bioteollisuuden rahoitus ei ole nykypäivää eikä sitä pitäisi harjoittaa ainakaan Suomessa. Tämä yhteiskuntakehotus onkin toteutunut erittäin hyvin Suomessa.

Vaikka tilastoa sanotaan emävalheeksi niin uskon niihin kuitenkin enemmän kuin kaikenlaisiin, kapeiden intressien etuja ajaviin popularisteihin. Tilastot nimittäin osoittavat, päinvastoin kuin Suomessa luullaan, että life science investoinnit ovat olleet suurimpien toimialueiden joukossa koko 2000-luvun ja on suurin juuri nyt. USA:ssa investoinnit vuonna 2009 ylittivät jo merkittäväksi nousseen 2000 vuoden ja nyt näyttää vuoden 2010 kolmen neljänneksen perusteella siltä, että USA:n life science investoinneista tulee kaikkien aikojen suurin vuonna 2010. Eurooppakaan ei ole huono tässä samassa asiassa kahta maata lukuun ottamatta – Suomi ja aina niin ihana Ruotsi (kerrankin samassa veneessä). Jos suhteutetaan USA:ssa tapahtuvien life science investointien määrä Suomen ja USA:n väliseen väestösuhteeseen, niin Suomessa pitäisi investoida bioteollisuuteen noin miljardi euroa. Me emme pääse edes 10 miljoonaan euroon. Talvisotavertailuna tämä tarkoittaisi, että yksi suomalainen bioneeri vastaisi sataa jenkkiä. Kova juttu.

Miksi muut mutta ei me? Objektiiviset tiedemittarit antavat suomalaisesta biolääketieteen osaamisesta poikkeuksellisen hyvän kuvan. Globaalisti olemme kolmen kärjessä. Miksi ei sitten synny kaupallisia tuotteita? Taas väärä luulo. Suomesta on syntynyt useita satoihin miljooniin (vuosittain) euroihin yltäviä tuotteita ja lisää on tulossa. Parhaat tavoittelevat miljardin luokkaa.

On pakko lopuksi kysyä mitä järkeä tässä koko hommassa on? Ensin ylläpidämme ja koulutamme maailmanluokan osaajia (kunniakysymys) verovaroilla. Sitten rahoitamme teknologiatuilla alkavia untuvikkoyrityksiä velkaantumisen äärirajoille (hienoa innovaatiopolitiikkaa) – ja sitten tulee Roope Ankka lännestä (ja kohta  myös idästä), joka ostaa velkaantuneen yrityksen taskunpohjarahoilla. Voimme sitten taas ihailla omistajavaihdoksen myötä em. yhtiöiden huipputuotteiden etenemistä maailmalla ja todeta ”kuinka hienoa tuo ulkomainen liikemiestaito on”. Siinä ohessa unohtui huomata yhtiöön tapahtuneet lisäsatsaukset.

Niin kauan kuin suomalainen innovaatiotyö tapahtuu ilman merkittävää pääomatarjontaa niin se tulee pysymään Applen peliohjelmien kehittämistasolla. Voivathan ne olla ihan hauskoja kun eläkkeet eivät muutaman vuosikymmenen jälkeen riitä mihinkään muuhun.

Globaalin lääkemarkkinan vuotuinen arvo on tällä hetkellä n. 600 miljardia euroa (800 billion USD), ja USA on yhä suurin yksittäinen markkina. Japani on heti toisella sijalla  ja sitten Saksa, Kiina ja Ranska samankokoisia 30-50 miljardin euron markkinoina ja UK, Italia, Kanada, Espanja ja Brasilia sitten seuraavan kokoluokan  edustajina.

Vuotuinen kasvuennuste globaalisti on 3-6% jakaantuen niin, että kehittyvien maiden lääkemarkkinan kasvu 10-20% ja kehittyneiden 1-5%.  Kasvu länsimaisilla kehittyneillä markkinoilla on hidastutunut ja joissain maissa siirtynyt jopa laskusuuntaan. Esimerkiksi Suomi ja  Italia (reseptilääkkeet) eivät ole kasvaneet verrattuna edelliseen vuoteen. Tämänhetkisen ennusteen mukaan muut Euroopan maat kasvavat 1-5% verrattuna edelliseen vuoteen verrattuna.1

Eurooppalaiset valtiot ovat asettaneet erilaisia tavoitteita terveydehuollon kustannusten laskemiseksi, ja lääkekustannusten (joiden osuus keskimäärin on 17% terveydenhuollon kokonaiskustannuksista Euroopassa)2 odotetaan laskevan merkittävästi kaikissa Euroopan maissa vuonna 2011 ja siitä eteenpäin. Jo viimeisen 18 kuukauden aikana  on nähty useissa maissa hallitusten kiristävän lääkebudjetteja nopeilla leikkauspäätöksillä, jotka koskevat kaikkia lääkkeitä mukaan lukien innovatiiviset patenttisuojatut lääkkeet.  Keväällä 2010 Kreikka laski pahimillaan -27% hintoja, Italia  n.  20% ja Espanja n 7,5% jo aikaisemmin tänä vuonna.

Näiden nopeiden leikkausten lisäksi monenlaiset muut mekanismit toimivat kustannusten alentamiseksi. Uusien lääkkeiden saaminen potilaan käyttöön myyntiluvan myöntämisen jälkeen kestää 100-430 päivää riippuen maasta, ja kun käyttöönottoon on yhä useammin liitetty monenlaisia ehtoja ja vaiheistuksia, niin hoito korvataan pienelle rajatulle potilaspopulaatiolle, ja kun käyttökokemus lisääntyy, niin korvattavuutta laajennetaan vähitellen. Toinen merkittävä trendi, joka on selvästi nähtävissä, on reseptilääkkeiden siirtyminen itsehoidon piiriin. Tästä esimerkkinä Iso-Britannia,  jossa mm. tamsulosiini (12/2009) eturauhasen hyvälaatuiseen liikakasvuun ja simvastatiini 10 mg (08/2004) ovat itsehoidon piirissä ja ostettavissa apteekista ilman reseptiä ja ilman korvattavuutta.

Monet FIBin jäsenyritykset kehittävät uusia hoitoja—lääkkeitä tai rokotteita, joten  on hyvä seurata koko ajan miten markkina kokonaisuutena ja omalla alueella kehittyy. Yhteenvetona voi todeta, että lääkkeen tai hoidon saaminen markkinoille on yhä haastavampaa, eikä vain myyntiluvan myöntämisen suhteen.  Hoitojen täytyy osoittaa todella merkittävää tehon paranemista verrattuna aikaisempiin käytäntöihin saadakseen korvattavuuden, ja  terveystaloudellisten etujen osoittamiseksi on hyvä olla erittäin kattavia tutkimuksia ja tuloksia, jotka pätevät päämarkkina-alueilla. Näin voi parhaiten taata uusien potilaille ja terveydenhuoltojärjestelmille arvokkaiden hoitojen käyttöönottamisen.

1 IMS Health 2010
2 EFPIA report 2010

FIT Biotech julkisti terapeuttisen HIV-rokotteensa kliinisen faasi II tutkimuksen positiiviset tulokset heinäkuussa kansainvälisessä AIDS-kongressissa Wienissä. Kliinisen kokeen päätutkija piti esitelmän, jonka lisäksi järjestimme aiheesta lehdistötilaisuuden. Yritys on aiemmin toteuttanut perinteistä lehdistötiedoteviestintää, jolla on saavutettu maakunnallista ja ajoittain kansallistakin näkyvyyttä. Tämä on sisältynyt FITin viestintästrategiaan, joka on ollut hyvin joustava ja ad hoc tyyppinen. Biofirmalla ei ole perin usein tilaisuutta viestiä kliinisen kokeen tuloksia. Tilaisuuden nyt tultua halusimme hyödyntää sen maksimaalisesti ja erityisesti kansainvälisesti.  Yllämainittu kongressi tarjosi tähän loistavan mahdollisuuden myös siksi, että se kattoi tutkimuksen ja AIDSin hoidon sekä HIV/AIDS-terveyspolitiikan. HIV-rokotteen kehittäjänä FIT  on joutunut hiihtämään umpihangessa ja potilasjärjestöjen tuki on hyvin tarpeellista.

Lehdistötilaisuuden suunnittelun ja konferenssiesitelmän valmistelun aloitimme huhtikuun lopulla. Itse esitelmän viimeistely oli ”business as usual”. Tulosten tulkintaa ja johtopäätöksiä sparrattiin FITin tieteellisen neuvottelukunnan kanssa. Ko. herraklubi on informaalinen viiden alan johtavan hivologin ryhmä, joka kokoontuu pari kertaa vuodessa vaatimatonta korvausta vastaan. Motiivina toimivat FITin tutkimustulokset ja mahdollisuus vaikuttaa jatkokehitykseen. Lehdistötilaisuuden tekninen toteutus oli helppoa, koska kongressi tarjosi puitteet yrityksille, jotka oli hyväksytty valinnan perusteella. Lehdistötiedotteen laadinnassa ja kansainvälisessä viestinnässä päädyimme käyttämään amerikkalaista ammattilaista, jonka kutsuimme myös paikalle toimimaan lehdistötilaisuuden paneelin moderaattorina. Lehdistötilaisuus kesti noin tunnin sisältäen lyhyen esityksen kliinisen kokeemme tuloksista ja loppuosa ajasta käytettiin toimittajien ja muun yleisön esittämien kysymysten vastaamiseen. Kokemus oli hyvin opettava varsinkin kv. viestinnän osalta. Lehdistötiedote saatiin ”embargon alla” usealle tiedetoimittajalle, joita avustettiin järjestämällä heille haastatteluja tutkijoiden, lääkintäviranomaisten ja potilasjärjestöjen kanssa. Uutiskynnys ylittyi laatulehdissä, kuten Nature. Financial Timesiin emme saaneet juttua, mutta Aamulehti kirjoitti aiheesta jopa kahteen eri otteeseen! Lehdistön lisäksi saimme hyvän peiton sähköisessä mediassa, Reuters välitti uutisen ja hyödyntämällä BusinessWiren palvelua katoimme alan verkkojulkaisuja.

Viestintä on oleellinen osa tulosten kaupallistamisessa ja odotamme nyt suurella mielenkiinnolla palautetta astuttuamme kaapista ulos. Jatkamme kansainvälistä viestintää alan ammattilaisten kanssa.

”For further information”

Lehdistötiedote löytyy FITin kotisivulta (www.fitbiotech.com) samoin kuin webcast lehdistötilaisuudesta ja kongressiesitelmästä. Amerikkalaisen kaverin, Steve Dickmanin kotisivu on www.cbtadvisors.com. Business Wire löytyy osoitteesta www.businesswire.com.

Suomessa bioalalla on paljon julkissektorin toimijoita ja kenttä näyttäytyy sangen sekavana ainakin uusille tulokkaille. Asiaan on kuitenkin saatavissa selkoa, sillä professori Vesa Puttonen on Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta laatinut selvityksen julkisen kasvurahoituksen ja yritystukijärjestelmän kehittämisestä. Tässä 76-sivuisessa raportissa käydään läpi Sitrat, Tekesit, Finnverat, Tesit ja muut mystiset lyhenteet, puidaan niiden nykyroolia ja, mikä tärkeintä, annetaan selkeitä ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Erinomainen tuotos löytyy osoitteesta http://www.tem.fi/?s=2468&89508_m=99007.

Raporttia tehdessään Vesa Puttonen kävi myös Suomen Bioteollisuuden hallituksen vieraana ja yhdistyksen hallitus ansiokkaasti kiteytti omia näkemyksiään bioalan tilasta yleisesti ja rahoitustilanteesta erityisesti. Tilaisuudessa esitettiin myös konkreettisia toimenpiteitä tilanteen kohentamiseksi. Samat murheet on varmaankin tuotu esiin muiltakin tahoilta, mutta on silti ilo nähdä, että Puttonen myötäilee FIBin näkemyksiä monista asioista.

Kannan suurta murhetta siitä, että Suomessa bioala on saanut eriskummallisen maineen kun samaan aikaan lähes kaikki muut maat kasvattavat panostuksiaan tälle sektorille. Yhtenä esimerkkinä naapurimme Norja, jossa 21:stä kansallisesta tutkimuksen huippuyksiköstä kahdeksan, eli 40% tekee tutkimusta bioteknologian alalla.

Euroopan unionin kunnianhimoisena tavoitteena on kehittää Euroopasta bioteknologian johtava toimija. Lupaavana käytännön merkkinä sitoutumisesta tähän tavoitteeseen on biotekniikan keskeinen asema unionin innovatiopolitiikassa. Brysselissä odotellaan biosektoriin liittyen kahtakin merkittävää julkaisua: kasvustrategiaa ja FP7:n (seitsemäs rahoituksen puiteohjelma) ensimmäistä merkittävää rahoitusohjelman avausta uuden komission jälkeen. Kasvustrategiapaperi on viivästynyt, mutta sen on annettu ymmärtää olevan aiempaa käytännönläheisempi ja kohdennetumpi. Syytä olisikin, sillä pienet ja keskisuuret yritykset  ovat vain niukasti hyödyntäneet puiteohjelmarahoitusta, mutta tähän pyritään saamaan korjausta. Pikkuyhtiöt kokevat EU-byrokratian aivan liian raskaaksi, mutta löytyy myös esimerkkejä yhtiöistä, joille puiteohjelmista tulee oleellinen osa rahoituksesta. Biotie on ollut osallisena useassa puiteohjelmassa ja ollut työläässä koordinaattorinkin roolissa ainakin yhdessä hankkeessa. Olemme pärjänneet näissä hauissa kohtalaisen hyvin ja tuloksena on syntynyt useita patentteja ja aikanaan myös hedelmällistä yritysyhteistyötä. Näyttöä on ollut sen verran, että yhtiön asiantuntijoita on pyydetty myös arviontipuolelle, mikä onkin sitten kokonaan toisen blogin aihe! Reippaasti vaan mukaan seuraavan rahoitushakuun.

Bioalan pukujen (’suits’) vuotuinen yhteenkeräytymä BIO järjestettiin viime kuussa Chicagossa. Tapahtuman puitteissa 2100 yhtiön 4300 edustajaa tapasivat toisiaan kasvokkain 17000:ssa kokouksessa! Kymmenessä vuodessa BIOn parterointitapahtuma on siis kasvanut alun 300:sta 1-on-1 -kokouksesta huikeasti ja siitä on tullut keskeinen foorumi  liiketoiminnan kehitysjohtajille. Ylipäätään suosittelen kaikkia alan toimijoita osallistumaan BIOon ainakin kerran elämässään. Alan elinvoimaisuuden ja jatkuvan kehityksen kaikilla sektoreilla näkee siellä aivan konkreettisesti, joten mahdollisesti horjuvalle uskolle löytyy sieltä kyllä tukea kuin herätyskokouksesta!

Kotimaassa puolestaan HealthBIO järjestää vuosittaisen seminaarinsa syyskuun 1. päivänä, tällä kertaa Tampereella. Tapahtumasta on muodostunut sangen suosittu ja aiemmin sieltä onkin löytynyt jokseenkin ’kaikki kuka on ketä’. Vuosiseminaaria edeltää myös pienimuotoinen partnertointitapahtuma 31.8. Ohjelma löytyy täältä www.healthbio.fi.

Lämmintä kesää!

Epäilen, olemmeko koskaan aikaisemmi eläneet yhtä mielenkiintoisia aikoja lääketieteessä ja globaalissa terveydenhuollossa yleensä. Maailmamme on muuttumassa yhä nopeammin osin tieteen läpimurtojen seurauksena ja osin terveydenhuollon (lue: sairaudenhuollon) suurien paikallisten ja globaalien haasteiden vuoksi.

Yhdysvalloissa tehtiin juuri historiallinen päätös päästää yli kolmekymmentä miljoonaa uutta ihmistä vakuutetun terveydenhuollon piiriin. Inhimillisesti ja eurooppalaisten lasien läpi katsoen päätöksessä ei ollut mitään ihmeellistä. Lapsikuolleisuuden kasvu Yhdysvalloissa kehitysmaiden tasolle oli epäilemättä yksi monista syistä toimia juuri nyt. Kiinassa tehtiin samansuuntainen päätös rakentaa koko maan kattava terveydenhuoltojärjestelmä. Tarkempi syyni kustannuksiin sai tosin Valtapuolueen siirtämään aikataulua, joten tässä maailman rikkaimmassa kehittyvässä maassa joudutaan odottelemaan vielä hetki yhteiskunnan köyhien terveydenhuollon järjestämistä. Intia, Indonesia ja muutama muu tiheään asutettu kovan kehityksen maa seurannee perässä. Venäjällä homma lienee lainsäädännön kannalta kunnossa, mutta monessa suhteessa tekemistä vaille valmis.

Pointtini on, että käynnissä on miljardeja ihmisiä koskeva maailman toistaiseksi massiivisin ja kallein terveydenhuollon operaatio.

Amerikkalaisten ja kiinalaisten terveydenhuollon reformissa on todellisuudessa enemmänkin kyse vakuutusreformista ja rahasta. Pääosin rahalla toimivaan järjestelmään lisätään maksukyvyttömiä edunsaajia. Yhdysvalloissa Republikaanit laskevat nyt, milloin uusi järjestelmä menee konkurssiin. Viimeisin kalkyyli antaa vuodeksi 2017. Kiinalaiset ovat toisaalta tunnetusti sitkeitä ja mukautuvaisia, ja mikä tärkeintä, Puolue päättää isoista asioista, kuten järjestelmien konkursseista. Asiat siellä menevät tulevaisuudessakin eri rataa kuin transparentissa toisessa suurvallassa.

Kuvitellaan hetki, että maksusitoumukset löytyvät ja uusi vakuutettu amerikkalainen ja hänen kiinalainen kollegansa voivat vihdoin varata ajan diagnosoitavaksi ja hoidattamaan pitkään elämänlaatua huonontaneita kroonisia sairauksiaan. Muutaman kymmenen miljoonan amerikkalaisen ja muutaman sadan miljoonan kiinalaisen uuden vakuutetun terveyden kohentaminen vaatinee miljardien uusien analyysien ja pillereiden lisäksi myös kymmeniä miljoonia sairaalahoitoja. Kukaan ei vielä tiedä, miten ja kuka nuo massat hoitaa. Kotoisista hoitotakuista on turha unelmoida. Se tiedetään, että suuria muutoksia tarvitaan - suurempia kuin mitä olemme koskaan nähneet.

Terveydenhuollon kustannuksista kaksi kolmasosaa on operatiivisia. Puolet operatiivisista kuluista on palkkoja. Vain 10-15% on lääkkeitä ja vain 1-2% diagnostiikkaa. Operatiivisten kustannusten on ehdottomasti pienennyttävä ja tekemisen täytyy järkevöityä. Diagnostiikan osuus kasvaa. Lääkkeet kotihoidossa ovat edelleenkin halvinta sairauden- ja terveydenhoitoa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Syntymässä on kaikkien terveydenhuollon reformien globaali äiti. Se on nimeltään Digitalisoitu Mobiili Terveydenhuolto, ja se yhdistää bioteknologian, perinteisen informaatioteknologian, uudet langattomat teknologiat ja ennen kaikkea uudet käyttötavat lähes viidelle miljardille matkaviestimelle. Kymmeniä miljoonia kännyköitä löytyy jo ihmisiltä, joilla ei ole puhdasta vettä tai sähköjä kodeissaan.

Nämä teknologiat muodostavat uuden globaalin teollisuuden perustan, joka muuttaa hoitokäytäntöjä jo seuraavan kymmenen vuoden aikana. Olemme kerrankin etulinjassa, kun muutaman suomalaisille tutun teknologian konvergenssi on johtamassa uuden teollisuudenalan syntyyn. Tämän teollisuudenalan lupaus on uudenlainen ennustettava, ennaltaehkäisevä, älykäs ja potilaalle vaivaton terveydenhuolto, jolla parannetaan  vanhenevan väestön hoitotuloksia ja jonka avulla voidaan paremmin hallita terveydenhuollon kustannusten kasvua.

Kari Paukkeri

Puheenjohtaja, FIB,

Toimitusjohtaja, Licentia Ltd

PS.  Sanoiko joku, että Suomen erinomaisesti koulutetuille bioteknologeille ja maailmaa kiertäneille kännykkäinsinööreille ei olisi tulevaisuudessa käyttöä? Kyllä on – ja rutkasti!