Moderni bio- ja lääketieteellinen huippututkimus on lisääntyvissä määrin tulossa riippuvaiseksi korkealuokkaisista tutkimuksen infrastruktuureista. Nopean teknologisen kehityksen myötä erilaisten suuritehoisten analyysimenetelmien, "omiikoiden" —genomiikan, proteomiikan, lipidomiikan, metabolomiikan jne.—avulla uutta tutkimustietoa tuotetaan entistä nopeammin ja kattavammin. Sama koskee uusia kuvantamisen, rakennebiologian ja monen muunkin alan menetelmiä. Vaikka kehitys on laskenut monien analyysien, erityisesti genomin sekvensoinnin hintaa dramaattisesti, muodostuu jatkuvasta laitteistojen päivitys- ja uudishankintatarpeesta mittavia kuluja. Kun tähän vielä lisätään pitkälle koulutetun käyttöhenkilökunnan tarpeen kasvu, on infrastruktuureista muodostunut yliopistoille kasvava taloudellinen haaste. Suomessa kansallisen bioalan infrastruktuurin kehittämisessä avattiin vuonna 2007 uusi luku, kun kuusi yliopistoa (Helsinki, Kuopio, Oulu, Tampere ja Turku, sekä Åbo Akademi) perustivat Biokeskus Suomen yhteistyöverkostokseen. Tavoitteeksi asetettiin mm. korkealuokkaisen tutkimuksen ja kansainvälistymisen tukeminen, kansallisen koordinaation vahvistaminen sekä uusien teknologioiden käynnistäminen Suomessa.  Varsinaisen piristysruiskeen Biokeskus Suomen toiminnalle antoi Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä 45 milj €:n erillismääräraha bioalan infrastruktuurien päivittämiseksi ja kehittämiseksi vuosina 2010-2012. Määrärahan allokointia varten bioala tiedeyhteisö yliopistoissa ja niiden biokeskuksissa…

Suomen teolliset työpaikat ovat katoamassa, jopa niin sanotuilta tulevaisuuden aloilta. Tämän vuoksi Suomella ei ole varaa menettää yhtäkään osaamisalueista, jotka voivat kasvattaa teollista toimintaa Suomessa. Tässä mielessä olisi käsittämätöntä hyväksyä Suomen vetäytymistä yhdeltä maailman suurimmalta teollisuuden alalta – lääketeollisuudesta. Se on myynnin perusteella on noin viisi kertaa suurempi kuin kännykkäteollisuus (1.000 versus 220 miljardia). Hyvin hoidettuna lääkeyhtiöt ovat myös tuloksentekokyvyltään aivan omaa luokkaansa. Lääketeollisuuden alaa oltiin Suomessa kehittämässä erittäin voimakkaasti 90-luvulla ja siitä toivottiin uutta Nokiaa. Kun odotukset eivät täyttyneet niin nopeasti kuin aluksi ajateltiin, käänsivät monet tahot selkänsä tälle teollisuuden alalle ja erityisesti sen tuotekehitykselle. Tutuiksi tulivat kommentit, että meillä ei ole tälle alalle osaamista eikä riittäviä resursseja. Homma menikin ahomansikoiden poimimiseksi sen sijaan, että lääkekehitystä olisi tehty yhteistyössä kansainvälisten osaajien kanssa, jolloin oltaisiin oltu jo alun perin lähempänä tasaisesti kasvavia kansainvälisiä lääkemarkkinoita. Mutta kuinka kävikään kun sitkeys voitti. 90-luvun kehittäjistä kaksi (Biotie ja Hormos) ovat saamassa tuotteensa maaliin…

Tohtorikoulutukseen tarvitaan lisää systemaattista yritysyhteistyötä koulutuksen työelämärelevanssin lisäämiseksi. Pilotoimme yhteistyöprojektia, jossa opiskelijat tekevät asiantuntijoiden ohjauksessa yrityksen tarpeiden mukaisia toimeksiantoja. Kokemukset olivat erittäin hyviä, joten jatkoa on luvassa. Toteutimme talvella 2012 tohtorikoulutettaville onnistuneen yritysprojektin Business cases for Hermo Pharma, jossa opiskelijaryhmät tekivät Hermo Pharma Oy:n toimeksiannosta liiketoimintaselvityksiä potentiaalisille lääkeaineaihioille. Tavoitteena oli valmentaa opiskelijoita yritysmaailmaan ja antaa konkreettisia esimerkkejä työtehtävistä, joissa opiskelijat voivat hyödyntää substanssiosaamistaan yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Pilottiprojektin mahdollisti Hermo Pharman toimitusjohtajan Juhani Lahdenperän ennakkoluuloton tarttuminen yhteistyötarjoukseen. Hermo Pharma osallistui projektiin muun muassa pitämällä opiskelijoille laskuharjoitukset. Lahdenperä oli hyvin tyytyväinen tuloksiin ja kertoi voivansa hyödyntää kurssilla opiskelijatyönä syntyneitä liiketoimintadokumentteja. Lisäksi kurssi toimi epäsuorana työhaastatteluna tulevia rekrytointitarpeita varten ja syntynyt verkosto voi olla yritykselle hyödyllinen ajatellen tulevien vuosien innovaatioita. Kurssilla oli tarkoituksena oppia tekemällä ja opiskelijat työskentelivät hyvin itsenäisesti. Asiantuntijakouluttajana toimi Innomedica Oy:n Managing partner Tanja Dowe, joka perehdytyspäivän lisäksi ja tapasi opiskelijaryhmät työn kuluessa noin viikon välein. Tapaamisissa arvioitiin projektien etenemistä,…

Strategic Centres for Science, Technology and Innovation (SHOK) have been established in Finland in 2006–2009 in selected fields important to the future of Finnish society. A public-private partnership model of operation has been chosen. A non-profit limited company, SalWe Ltd, was founded in 2009 to operate the Health and Well-being SHOK. Its shareholders include significant Finnish companies, universities, and research institutions. A Strategic Research Agenda (SRA) was jointly prepared by SalWe’s shareholders as the framework for its forthcoming research programs. The first SalWe research program “Intelligent Monitoring of Health and Well-being (IMO)” was jointly set up by 13 companies and 7 research institutions in 2010. Several trends, e.g. the increased burden of health care costs and the flood of health information, call for development of new tools to be used by individuals for monitoring their own health. This also requires development of new models of collaboration between private companies and…

Länsimaiden terveydenhuoltojärjestelmät ovat suurien haasteiden edessä. Väestön ikääntymisen seurauksena ter­vey­den­huollon kulut kasvavat jatkuvasti, esimerkiksi 2009 terveydenhuollon kokonaismenot olivat Suomessa 15,7 mrd €, jossa kasvua edel­li­seen vuoteen 1,2 %. Kulujen nousun hidastaminen ja parempi kohdentaminen ovat tulevaisuuden suurimpia haasteita. Tehostamistarpeita on terveydenhuollon useilla osa-alueilla, mutta toistaiseksi on kiinnitetty varsin vähän huomiota perinnöllisten riskitekijöiden analysoinnin vaikutuksiin terveydenhuollon tehostamisessa. Nykyisen terveydenhuollon hoitostrategiassa kiinnitetään huomiota pääasiassa fenotyyppiseen tietoon potilaasta, mm. terveysrekisteritieto, elintapatiedot, ympäristötieto, kliininen tutkimustieto ja potilaita on hoidettu kärjistetysti ilmaisten “samaan vaivaan samaa lääkettä ” -periaatteella. Henkilökohtaisen terveydenhoidon tavoitteena on löytää potilaalle juuri hänelle sopivaa lääkettä juuri oikea määrä, mikä lisää potilaan elämisen laatua sekä auttaa suitsimaan terveydenhuoltosysteemimme kasvavia kustannuksia. Nopeasti lisääntyvä tieto perinnöllisistä riskitekijöistä luo perustan henkilökohtaiselle terveydenhoidolle (Personalized Medicine), koska yksilön perimä on avainasemassa sairauksien synnyssä. Hoitopäätökset ja lääkkeiden määrääminen tulisi perustua tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin tietoon myös perinnöllisistä riskitekijöistä. Henkilökohtainen terveydenhoito on ajankohtainen juuri nyt, koska perinnöllisten riskitekijöiden analyysi on…

Biopankeista eli siis ihmisalkuperää olevien näytteiden ja tietojen kokoelmista on puhuttu Suomessa laskujeni mukaan ainakin 10 vuotta. Toki näytteitä on laitettu talteen enemmän tai vähemmän järjestelmällisesti sata vuotta tutkijoiden ja patologien arkistoihin, ja THL on kerännyt loistavia väestöaineistoja kymmeniä vuosia, mutta termi ”biopankki” lanseerattiin laajempaan suomalaiseen keskusteluun joskus vuosituhannen vaihteessa. Itsekin kannoin silloin korteni kekoon Tekesissä, kun teetätimme muutaman selvityksen keskustelun polttoaineeksi. Polttoaine ei kuitenkaan kovin ärhäkkääksi osoittautunut, ja höyry on tuntuvan olevan vähissä koko hommassa aivan näihin päiviin saakka. Uutta puhtia toivottiin ja toivotaan edelleen uudesta biopankkilaista, jota on valmisteltu hartaasti ja perusteellisesti jo 5-6 vuotta. STM:n virkamiehet ovat yrittäneet saada tolkkua monimutkaisesta aiheesta ja tutkijoiden toivomuksista, kaikki pitäisi jotenkin saada yhteen lakitekstiin ja käännettyä juridiikan kielelle. Lakiesitys on nyt viimein Eduskunnassa. Saa nähdä, miten käy. Suomen molekyylilääketieteen instituutissa FIMM:ssä emme kuitenkaan ole jääneet odottelemaan uuden lain kaikkien yksityiskohtien selkiintymistä, vaan lähteneet rakentamaan ensin keskitettyjä biopankkipalveluita yhdessä THL:n kanssa…

The Finnish HealthBio cluster program held its annual seminar on September 13th in Turku followed by a partnering event and panel discussion on the 14th. This event collected together an exclusive audience of  up to 220 participants mainly from the HealthBio “family”. Looking from biotech and pharma financing perspective there were some important highlights worth to summarize here. Important points were emphasized e.g. by the program director Tero Piispanen in his annual review and the foreign speakers and panelists Erik Lund from Merck & Co, Magnus Corfitzen from Sunstone Capital and  Stephan Christgau from Novo Seeds. Differently from the general perception, I think, it came out that in fact during the last decade Biotech and Pharma investments have brought to VC investors the best average returns (IRR) among all the other sectors. This was different for the decade earlier, when e.g. IT was producing very good returns. The big survey…

Kesäiset uudistuksen tuulet ovat puhaltaneet eduskunnan lisäksi myös Tekesissä. Maaliskuussa julkistetun uuden strategian ydinsanomana on hakea elinkeinoelämän kasvua ja koko yhteiskunnan hyvinvointia uudistumisesta. Tähän päämäärän päästäkseen Tekes haastaa asiakkaikseen elinkeinoja ja julkista tutkimusta uudistavat edelläkävijät. Mikä sitten muuttuu Tekesissä? Tekesin perustehtävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoittajana säilyy ennallaan, mutta uusi strategia tuo myös selkeitä muutoksia Tekesin toimintaan. Merkittävä periaatteellinen muutos on, että rahoitettavien projektien valinnassa tullaan entistä vahvemmin huomioimaan Tekesin rahoituksen vaikutus toimialan, yritystoiminnan tai tutkimuksen uudistumisessa. Rahoituksen painottuminen edelläkävijöihin tulee vähentämään rahoitettavien projektien lukumäärää ja kasvattaa projektikohtaista rahoitusta. Kansainvälistä kasvua hakevat pk-yritykset on Tekesin uuden strategian keskeisin asiakasryhmä ja Tekes tulee lisäämään rahoitustaan erityisesti nuorille kansainvälistä kasvua hakeville yrityksille. Panostus nuoriin kasvuyrityksiin tulee lisäämään Tekesin riskinoton tasoa, mikä toivottavasti tulee näkymään tulevaisuudessa suurempina hyötyinä mutta myös todennäköisesti useampina epäonnistumisina. Asiakkaiden toiveiden mukaisesti Tekes on lähtenyt kehittämään entistä joustavampia rahoitustyökaluja innovatiivisiin kokeiluihin, joiden tavoitteena on mm. nopeuttaa tutkimustulosten kaupallistumista. Lisätäkseen…

Venäjällä ollut alan huippuosaaminen romahti 1990-luvulla johtuen siitä, että Neuvostoliiton hajoamisen myötä valtion myöntämä tutkimusrahoitus pieneni neljäsosaan kylmän sodan aikaisista huippuvuosista. Romahduksen myötä venäläisten osuus maailman bioteknologiamarkkinoista putosi kymmenesosaan, ja on tällä hetkellä vain 0.5 %. Kymmeniä tuhansia tutkijoita lähti ulkomaille, siirtyi muille aloille tai jatkoi tutkimustyötä vain osa-aikaisesti. Tämän johdosta Venäjältä puuttuu miltei kokonainen tutkijasukupolvi - keski-ikäisten, kokeneiden asiantuntijoiden joukko, joiden vuoro olisi astua johtoon. Viime vuosien aikana maan valtiojohto on kuitenkin herännyt huomaamaan, että bioteknologiaosaamisen ja -tuotteiden – erityisesti lääkkeiden - puutos on uhka kansalliselle turvallisuudelle, ja sen seurauksena valtio on käynnistänyt mittavia kansallisia aktivointiprojekteja, joilla on pyritty houkuttelemaan huippututkijoita takaisin Venäjälle, rakentamaan infrastruktuuria, uudistamaan laitoksia ja laitekantaa ym. Bioteknologiasektorin aktivoiminen liittyy Venäjän laajempaan pyrkimykseen modernisoida talouttaan ja muuttaa sitä energian raaka-ainetoimittajasta korkean teknologian osaamisen suuntaan. Uusimpia projekteja ovat mm. Pharma 2020, Health 2020, sekä kehitteillä oleva Biotech 2030. Pharma ohjelman kokonaisbudjetti nousee yli neljään miljardiin euroon (http://www.pharma2020.ru/),…

Suomessa on tehty lukuisia selvityksiä siitä miksi ns. uuden aallon bioteollisuus ei ole lunastanut siihen kohdistuneita kaupallisia odotuksia. Syiksi on arveltu kaupallisesta kokemattomuudesta aina Suomen maantieteelliseen sijaintiin liittyviä ongelmia. Joissain sivulauseissa sanotaan, että kun nämä ongelmat voitetaan niin rahoitusta kyllä löytyy. Yee! Yksittäisistä syistä ylivoimaisesti suurin on kuitenkin Suomessa vallitseva pääomaköyhyys, joka on vain syventynyt 2000-luvulla. Tästä tilanteesta on syntynyt tämän blogin otsake. On yllättävää, että varsin yhteiskunnallisesti merkittävätkin tahot väittävät, että bioteollisuuden rahoitus ei ole nykypäivää eikä sitä pitäisi harjoittaa ainakaan Suomessa. Tämä yhteiskuntakehotus onkin toteutunut erittäin hyvin Suomessa. Vaikka tilastoa sanotaan emävalheeksi niin uskon niihin kuitenkin enemmän kuin kaikenlaisiin, kapeiden intressien etuja ajaviin popularisteihin. Tilastot nimittäin osoittavat, päinvastoin kuin Suomessa luullaan, että life science investoinnit ovat olleet suurimpien toimialueiden joukossa koko 2000-luvun ja on suurin juuri nyt. USA:ssa investoinnit vuonna 2009 ylittivät jo merkittäväksi nousseen 2000 vuoden ja nyt näyttää vuoden 2010 kolmen neljänneksen perusteella siltä, että USA:n…

Globaalin lääkemarkkinan vuotuinen arvo on tällä hetkellä n. 600 miljardia euroa (800 billion USD), ja USA on yhä suurin yksittäinen markkina. Japani on heti toisella sijalla  ja sitten Saksa, Kiina ja Ranska samankokoisia 30-50 miljardin euron markkinoina ja UK, Italia, Kanada, Espanja ja Brasilia sitten seuraavan kokoluokan  edustajina. Vuotuinen kasvuennuste globaalisti on 3-6% jakaantuen niin, että kehittyvien maiden lääkemarkkinan kasvu 10-20% ja kehittyneiden 1-5%.  Kasvu länsimaisilla kehittyneillä markkinoilla on hidastutunut ja joissain maissa siirtynyt jopa laskusuuntaan. Esimerkiksi Suomi ja  Italia (reseptilääkkeet) eivät ole kasvaneet verrattuna edelliseen vuoteen. Tämänhetkisen ennusteen mukaan muut Euroopan maat kasvavat 1-5% verrattuna edelliseen vuoteen verrattuna.1 Eurooppalaiset valtiot ovat asettaneet erilaisia tavoitteita terveydehuollon kustannusten laskemiseksi, ja lääkekustannusten (joiden osuus keskimäärin on 17% terveydenhuollon kokonaiskustannuksista Euroopassa)2 odotetaan laskevan merkittävästi kaikissa Euroopan maissa vuonna 2011 ja siitä eteenpäin. Jo viimeisen 18 kuukauden aikana  on nähty useissa maissa hallitusten kiristävän lääkebudjetteja nopeilla leikkauspäätöksillä, jotka koskevat kaikkia lääkkeitä mukaan lukien innovatiiviset…

FIT Biotech julkisti terapeuttisen HIV-rokotteensa kliinisen faasi II tutkimuksen positiiviset tulokset heinäkuussa kansainvälisessä AIDS-kongressissa Wienissä. Kliinisen kokeen päätutkija piti esitelmän, jonka lisäksi järjestimme aiheesta lehdistötilaisuuden. Yritys on aiemmin toteuttanut perinteistä lehdistötiedoteviestintää, jolla on saavutettu maakunnallista ja ajoittain kansallistakin näkyvyyttä. Tämä on sisältynyt FITin viestintästrategiaan, joka on ollut hyvin joustava ja ad hoc tyyppinen. Biofirmalla ei ole perin usein tilaisuutta viestiä kliinisen kokeen tuloksia. Tilaisuuden nyt tultua halusimme hyödyntää sen maksimaalisesti ja erityisesti kansainvälisesti.  Yllämainittu kongressi tarjosi tähän loistavan mahdollisuuden myös siksi, että se kattoi tutkimuksen ja AIDSin hoidon sekä HIV/AIDS-terveyspolitiikan. HIV-rokotteen kehittäjänä FIT  on joutunut hiihtämään umpihangessa ja potilasjärjestöjen tuki on hyvin tarpeellista. Lehdistötilaisuuden suunnittelun ja konferenssiesitelmän valmistelun aloitimme huhtikuun lopulla. Itse esitelmän viimeistely oli ”business as usual”. Tulosten tulkintaa ja johtopäätöksiä sparrattiin FITin tieteellisen neuvottelukunnan kanssa. Ko. herraklubi on informaalinen viiden alan johtavan hivologin ryhmä, joka kokoontuu pari kertaa vuodessa vaatimatonta korvausta vastaan. Motiivina toimivat FITin tutkimustulokset ja mahdollisuus…

Suomessa bioalalla on paljon julkissektorin toimijoita ja kenttä näyttäytyy sangen sekavana ainakin uusille tulokkaille. Asiaan on kuitenkin saatavissa selkoa, sillä professori Vesa Puttonen on Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta laatinut selvityksen julkisen kasvurahoituksen ja yritystukijärjestelmän kehittämisestä. Tässä 76-sivuisessa raportissa käydään läpi Sitrat, Tekesit, Finnverat, Tesit ja muut mystiset lyhenteet, puidaan niiden nykyroolia ja, mikä tärkeintä, annetaan selkeitä ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Erinomainen tuotos löytyy osoitteesta http://www.tem.fi/?s=2468&89508_m=99007. Raporttia tehdessään Vesa Puttonen kävi myös Suomen Bioteollisuuden hallituksen vieraana ja yhdistyksen hallitus ansiokkaasti kiteytti omia näkemyksiään bioalan tilasta yleisesti ja rahoitustilanteesta erityisesti. Tilaisuudessa esitettiin myös konkreettisia toimenpiteitä tilanteen kohentamiseksi. Samat murheet on varmaankin tuotu esiin muiltakin tahoilta, mutta on silti ilo nähdä, että Puttonen myötäilee FIBin näkemyksiä monista asioista. Kannan suurta murhetta siitä, että Suomessa bioala on saanut eriskummallisen maineen kun samaan aikaan lähes kaikki muut maat kasvattavat panostuksiaan tälle sektorille. Yhtenä esimerkkinä naapurimme Norja, jossa 21:stä kansallisesta tutkimuksen huippuyksiköstä kahdeksan, eli 40% tekee tutkimusta…

Epäilen, olemmeko koskaan aikaisemmi eläneet yhtä mielenkiintoisia aikoja lääketieteessä ja globaalissa terveydenhuollossa yleensä. Maailmamme on muuttumassa yhä nopeammin osin tieteen läpimurtojen seurauksena ja osin terveydenhuollon (lue: sairaudenhuollon) suurien paikallisten ja globaalien haasteiden vuoksi. Yhdysvalloissa tehtiin juuri historiallinen päätös päästää yli kolmekymmentä miljoonaa uutta ihmistä vakuutetun terveydenhuollon piiriin. Inhimillisesti ja eurooppalaisten lasien läpi katsoen päätöksessä ei ollut mitään ihmeellistä. Lapsikuolleisuuden kasvu Yhdysvalloissa kehitysmaiden tasolle oli epäilemättä yksi monista syistä toimia juuri nyt. Kiinassa tehtiin samansuuntainen päätös rakentaa koko maan kattava terveydenhuoltojärjestelmä. Tarkempi syyni kustannuksiin sai tosin Valtapuolueen siirtämään aikataulua, joten tässä maailman rikkaimmassa kehittyvässä maassa joudutaan odottelemaan vielä hetki yhteiskunnan köyhien terveydenhuollon järjestämistä. Intia, Indonesia ja muutama muu tiheään asutettu kovan kehityksen maa seurannee perässä. Venäjällä homma lienee lainsäädännön kannalta kunnossa, mutta monessa suhteessa tekemistä vaille valmis. Pointtini on, että käynnissä on miljardeja ihmisiä koskeva maailman toistaiseksi massiivisin ja kallein terveydenhuollon operaatio. Amerikkalaisten ja kiinalaisten terveydenhuollon reformissa on todellisuudessa enemmänkin kyse…