20.03.2013

Huippututkimus tarvitsee huipputason infrastruktuureita

Kirjoittanut  Eero Vuorio
Arvostele tätä artikkelia
(1 ääni)

Moderni bio- ja lääketieteellinen huippututkimus on lisääntyvissä määrin tulossa riippuvaiseksi korkealuokkaisista tutkimuksen infrastruktuureista. Nopean teknologisen kehityksen myötä erilaisten suuritehoisten analyysimenetelmien, "omiikoiden" —genomiikan, proteomiikan, lipidomiikan, metabolomiikan jne.—avulla uutta tutkimustietoa tuotetaan entistä nopeammin ja kattavammin. Sama koskee uusia kuvantamisen, rakennebiologian ja monen muunkin alan menetelmiä. Vaikka kehitys on laskenut monien analyysien, erityisesti genomin sekvensoinnin hintaa dramaattisesti, muodostuu jatkuvasta laitteistojen päivitys- ja uudishankintatarpeesta mittavia kuluja. Kun tähän vielä lisätään pitkälle koulutetun käyttöhenkilökunnan tarpeen kasvu, on infrastruktuureista muodostunut yliopistoille kasvava taloudellinen haaste.

Suomessa kansallisen bioalan infrastruktuurin kehittämisessä avattiin vuonna 2007 uusi luku, kun kuusi yliopistoa (Helsinki, Kuopio, Oulu, Tampere ja Turku, sekä Åbo Akademi) perustivat Biokeskus Suomen yhteistyöverkostokseen. Tavoitteeksi asetettiin mm. korkealuokkaisen tutkimuksen ja kansainvälistymisen tukeminen, kansallisen koordinaation vahvistaminen sekä uusien teknologioiden käynnistäminen Suomessa.  Varsinaisen piristysruiskeen Biokeskus Suomen toiminnalle antoi Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä 45 milj €:n erillismääräraha bioalan infrastruktuurien päivittämiseksi ja kehittämiseksi vuosina 2010-2012. Määrärahan allokointia varten bioala tiedeyhteisö yliopistoissa ja niiden biokeskuksissa organisoitui infrastruktuuriverkostoiksi, jotka laativat omat hakemuksensa teknologiapalveluiden tuottamiseksi. Hankkeita oli ohjeistettu välttämään päällekkäisiä investointeja ja tarjoamaan palveluitaan koko tiedeyhteisölle, niin akateemisille kuin elinkeinoelämän tutkijoille. Kaikki rahoituspäätökset perustuivat ulkopuoliseen kansainväliseen arviointiin.

Vaikka Biokeskus Suomen kansainvälinen arviointineuvosto suorittaakin rahoituskauden 2010-2012 arvioinnin vasta kesällä, viittaavat kaikki merkit siihen, että tähänastinen toiminta on lisännyt korkealuokkaisen tutkimustoiminnan edellytyksiä Suomessa  ja edesauttanut kansainvälisten tutkijoiden rekrytointia yliopistojen biokeskuksiin. Päällekkäisten investointien välttäminen ja kaikille avoimien palveluiden tarjonta ovat tuoneet säästöjä ja selkeää synergiaetua, palveluverkoston koordinaatio on vahvistunut. Yliopistot ovat profiloituneet omille vahvuusaloilleen.Yksi selkeä tunnustus on sekin, että OKM:n erillisrahoituksen päätyttyä Biokeskus Suomen jäsenyliopistot ovat sitoutuneet sen toimintojen vakiinnuttamiseen sopimuskaudella 2013 – 2016, sopineet yhteisestä koordinaatiobudjetista ja koordinaation jatkumisesta Helsingin yliopistossa. Jäsenyliopistojen yhteenlaskettu tuki Biokeskus Suomelle vuonna 2013 on 5,1 milj €. Rahoitus suuntautuu lähes kokonaan pitkälle koulutetun teknologiapalveluita tuottavan henkilöstön palkkaukseen.

Biokeskus Suomen perustaminen ajoittui ajankohtaan, jolloin Suomelle laadittiin ensimmäinen kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta, joka valmistui vuonna 2009. Tiekartta on nyt päivitettävänä, sillä erityisesti bioalalla edellinen tiekartta on auttamattomasti vanhentunut. Edellisessä arvioinnissa korostettiin kansallisen koordinaation tärkeyttä ja sen tuomia synergiaetuja. Biokeskus Suomi on nyt toteuttanut kaikki arviointiryhmän suositukset ja teki yhteisen hakemuksen päivitettävänä olevalle tiekartalle. Esitys sai erittäin hyvät arviot ja se valittiin toiselle hakukierrokselle.

Miten Biokeskus Suomen vaikuttavuutta sitten voitaisiin mitata objektiivisesti? Bioalan kokonaisimpakti Suomen huipputieteessä on kiistaton. Puolet kaikista Suomeen tulleista ERC-hankkeista (26/51) on suuntautunut bioalalle. Näiden ja lukuisten muiden EU-rahoitusta saavien projektien, Biokeskus Suomen teknologiapalveluiden ja biokeskusympäristöissä toimivien tutkijakoulujen (tohtoriohjelmien) myötä suomalaisista biokeskuksista on kehittynyt kansainvälisesti houkuttelevia tutkimusympäristöjä, jonne hakeutuu yhä enemmän eri uravaiheissa olevia ulkomaisia tutkijoita.

Vaikka yliopistoissa suoritettavaa innovaatio- ja teknologiansiirtotoimintaa kahlehtii rajoitukset julkisten budjettivarojen käytöstä, ovat Biokeskus Suomen jäsenbiokeskusten tutkimusympäristöt onnistuneet houkuttelemaan ympäristöönsä myös elinkeinoelämää - uusista pienyrityksistä kansainvälisiin suuryrityksiin. Tarjolla olevilla teknologiapalveluilla on tässäkin ollut merkityksensä.

Eurooppalaisella tutkimusinfrastruktuurien strategiaprosessilla (ESFRI) on myös selkeä kytkentä Biokeskus Suomeen. Bioalan ESFRI-hankkeiden piirissä toimivat tutkijat ovat paljolti samoja kuin Biokeskus Suomen verkostoissa toimivat ja niiden kautta verkottunut teknologiapalveluita tuottava yhteisö on jo valmiiksi paljon vahvemmin organisoitunut kuin useimmissa muissa EU-maissa. Tällä hetkellä käynnistymässä olevia bioalan ESFRI-hankkeita, joilla on kytkentä Biokeskus Suomeen ovat EATRIS, BBMRI, ELIXIR, Infrafrontier, Instruct, Euro-BioImaging ja EU-Openscreen.

Suomeen perustettiin vuonna 2012 laaja-alainen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmä (FIRI-asiantuntijaryhmä), jonka moninaisiin tehtäviin kuuluu mm. kansallisen infrastruktuuristrategian kirkastaminen, ehdotuksien tekeminen infrastruktuureille osoitettujen määrärahojen jakamisesta ja esitysten tekeminen ESFRI-hankkeisiin liittymisestä. Tehtävä on hyvin haastava, sillä esteellisyyssääntöjen mukaan kukaan asiantuntija ei voi osallistua oman yksikkönsä asioiden käsittelyyn. Kokonaiskuvan luominen tällaisessa tilanteessa on poikkeuksellisen ongelmallista. Toimin itse FIRI-asiantuntijaryhmän puheenjohtajana, kunnes osoittautui, että olen asemani vuoksi estynyt osallistumaan lähes kaikkien asioiden käsittelyyn ja jätin tehtävän. Toinen suuri FIRI-asiantuntijaryhmän huoli on määrärahojen vähyys. Infrastruktuureille osoitettava rahoitus laahaa pahasti jäljessä lähinaapureitamme Ruotsia ja Tanskaa. Näin ei voi jatkua, jos aiomme pysyä tavoitteessamme matkata kohti kansainvälistä tutkimuksen huippua.

Viimeksi päivitetty 20.03.2013