Minna Hendolin

Minna Hendolin

Www-osoite: http://www.tekes.fi Sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kesäiset uudistuksen tuulet ovat puhaltaneet eduskunnan lisäksi myös Tekesissä. Maaliskuussa julkistetun uuden strategian ydinsanomana on hakea elinkeinoelämän kasvua ja koko yhteiskunnan hyvinvointia uudistumisesta. Tähän päämäärän päästäkseen Tekes haastaa asiakkaikseen elinkeinoja ja julkista tutkimusta uudistavat edelläkävijät. Mikä sitten muuttuu Tekesissä?

Tekesin perustehtävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoittajana säilyy ennallaan, mutta uusi strategia tuo myös selkeitä muutoksia Tekesin toimintaan. Merkittävä periaatteellinen muutos on, että rahoitettavien projektien valinnassa tullaan entistä vahvemmin huomioimaan Tekesin rahoituksen vaikutus toimialan, yritystoiminnan tai tutkimuksen uudistumisessa. Rahoituksen painottuminen edelläkävijöihin tulee vähentämään rahoitettavien projektien lukumäärää ja kasvattaa projektikohtaista rahoitusta. Kansainvälistä kasvua hakevat pk-yritykset on Tekesin uuden strategian keskeisin asiakasryhmä ja Tekes tulee lisäämään rahoitustaan erityisesti nuorille kansainvälistä kasvua hakeville yrityksille. Panostus nuoriin kasvuyrityksiin tulee lisäämään Tekesin riskinoton tasoa, mikä toivottavasti tulee näkymään tulevaisuudessa suurempina hyötyinä mutta myös todennäköisesti useampina epäonnistumisina. Asiakkaiden toiveiden mukaisesti Tekes on lähtenyt kehittämään entistä joustavampia rahoitustyökaluja innovatiivisiin kokeiluihin, joiden tavoitteena on mm. nopeuttaa tutkimustulosten kaupallistumista. Lisätäkseen oman toimintansa kysyntä- ja asiakaslähtöisyyttä Tekes on valmis rahoittamaan joustavasti asiakasaloitteisiin perustuvia arvoverkkoprojekteja- ja ohjelmia, jotka tähtäävät merkittäviin liiketoimintoja ja verkostojen uudistumiseen. Julkisen tutkimuksen kokonaisuudistus tuo puolestaan nykyisen yritysten- ja tutkimuslaitosten yhteisprojektimallin tilalle toiminnan muotoja, joilla kehitetään uuttaa yritystoimintaa sekä synnytetään Suomelle tärkeitä uusia osaamisaloja. Tutkimuslaitoksille hyvin konkreettinen muutos on myös se, että syksyllä 2011 on viimeinen avoin julkisen tutkimuksen haku. Tämän jälkeen julkisen tutkimuksen haut tullaan avaamaan Tekesin uuden strategian mukaisten sisältöpainotusten osa-alueilta.

Tekes suuntaa lähes puolet rahoituksestaan sisällöllisten painopisteiden mukaan. Sisällölliset painopisteet näkyvät ennen kaikkea Tekesin ohjelmissa ja strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) tutkimusohjelmissa. Kuten aikaisemminkin yritykset voivat hakea rahoitusta ohjelmien ja sisältöpainopisteiden ulkopuolisiin omiin tutkimus-. kehittämis- ja innovaatioprojekteihinsa ajankohdasta riippumatta. Uuden strategian kuusi sisällöllistä painopistettä ovat 1) Luonnonvarat ja kestävä talous, 2) Älykäs rakennettu ympäristö, 3) Elinvoimainen ihminen, 4) Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa, 5) ratkaisukeskeiset palvelut ja aineettomat sisällöt arvonluojina ja 6) Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana.

Kuluneen kevään aikana Tekesissä tarkasteltiin myös bioalan linjauksia, joihin hallitus hyväksyi muutamia tarkennuksia. Vuonna 2008 tehtyjen linjausten keskeinen kohderyhmä oli tutkimus- ja tuotekehitysintensiiviset (t&k toiminnan kulut >50% yrityksen kaikista kuluista) lääkekehitysyritykset, joita linjausten mukaisesti rahoitettiin vieraan pääomanehtoisella lainalla. Lisäksi linjaukset edellyttivät näiltä yrityksiltä projektisuunnitelman lisäksi realistista liiketoimintasuunnitelmaa sekä arvonmääritystä kaupallistamishetkellä. Oleellisimpina tarkennuksina vuonna 2008 tehtyihin linjauksiin oli niiden vaikutuksen laajentaminen koskemaan tasapuolisuuden nimissä myös muita tutkimus- ja tuotekehitykseen keskittyviä yrityksiä kuin vaan lääkeyrityksiä (esim. diagnostiikka, biomateriaaliyritykset ja elintarvikeyritykset). Jotta Tekesillä olisi paremmat mahdollisuudet valita rahoitettavaksi strategiansa mukaisia projekteja, asiakkailta odotetaan nyt uskottavaa kokonaissuunnitelmaa (ei pelkästään projektisuunnitelmaa) tuotteen/palvelun kehittämisestä kaupallistamisvaiheeseen saakka.  Tämä tuo rahoittajalle mahdollisuuden tunnistaa osakokonaisuuden koko kehittämiskokonaisuudesta, jossa se voi olla mukana ja näin tuo läpinäkyvyyttä myös asiakkaan suuntaan Tekesin roolista ja panostamismahdollisuudesta. Uutena elementtinä voidaan monta vuotta kestävälle projektille asettaa konkreettisia välitavoitteita ja sitoa jatkorahoitukset näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä vähentää yksittäisten kehittämisprojektien ketjuttamista erillisiin rahoituspäätöksiin ja säästää niin Tekesin kuin asiakkaankin aikaa ja vaivaa. Tekesin rooli kliinisten tutkimusten rahoittajan on aina herättänyt ”vireää” keskustelua. Lähtökohtaisesti Tekes ei rahoita kliinisiä tutkimuksia. Tämä johtuu erityisesti myöhäisempien tutkimusten korkeasta hinnasta sekä t&k-rahoitusehtojen uutuus- ja  haasteellisuusvaatimuksesta. Tekes voi kuitenkin rahoittaa pk-yrityksen ensimmäistä kliiniseen vaiheeseen edennyttä t&k–projektia niiden kliinisten tutkimusten osalta, joissa selvitetään kehitettävän tuotteen alustava teho ja turvallisuus (esim. lääkekehityksessä faasi I-II). Muita kliinisiä tutkimuksia voidaan rahoittaa vain, jos projektissa kehitetään laajasti hyödynnettävissä olevaa uutta osaamista ja jos rahoitus oleellisesti lisää Tekesin yritykseen kohdistuvan kokonaisrahoituksen vaikuttavuutta.

Italialaisen sananlaskun mukaan ”ei Roomaakaan rakennettu yhdessä päivässä” niin ei Tekesin uusi strategiakaan ole täysin iskukunnossa ja jalkautunut heti julkistamisen jälkeen. Uuden strategian toimeenpanon varmistamiseksi Tekes on käynnistänyt kuusi muutosohjelmaa, jotka kohdistuvat asiakaspalvelun parantamiseen, julkisen tutkimusrahoituksen uudistumiseen, joustavan ja ripeän yritysrahoituksen kehittämiseen, ohjelmatoiminnan uudistamiseen, viestintään sekä viimeisenä Tekesin omien toimintatapojen ja työympäristön kehittämiseen.