Riitta Juvonen

Riitta Juvonen

Www-osoite: http://www.kemianteollisuus.fi Sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Osallistuin äskettäin tilaisuuteen, jossa eri alojen asiantuntijat pohtivat tulevaisuutta. Luonnollisesti biotalous, bioala ja muutama muukin "bio-käsite" nousi esiin keskustelussa, olemmehan siirtymässä talouden seuraavaan aaltoon, biotalouteen.

Keskustelua kuunnellessa huomioni kiinnittyi käsitteiden epätarkkaan, ehkä virheelliseenkin käyttöön. Jos ei ole suoraa kosketusta bioalaan tai biotalouteen, ei välttämättä ole ihan selvää, mitä ovat bioteollisuus, biopohjaiset tuotteet, bioteknologia tai vaikkapa synteettinen biologia. Entä mitä ovat biopankit, biohakkerointi, biomimetiikkaja niin edelleen?

Uusien asioiden alkaessa vaikuttaa yhteiskuntaan ja arkeen on tärkeää, että puhutaan samaa kieltä. Varsinkin päätöksenteossa käsitteiden olisi oltava ristiriidattomia, mutta myös kansalaisena ja kuluttajana olisi ymmärrettävä mistä puhutaan, kun puhutaan bio-asioista.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten menetelmien käyttöä tuotannossa. Toteutuessaan täysimittaisesti biotalous tulee koskettamaan useimpia yhteiskunnan toimijoita ja toimialoja.

Bioteollisuudella, jota Suomen Bioteollisuus ry edustaa, tarkoitetaan biotekniikkateollisuutta eli tuotantoa, jossa biotekniset menetelmät ovat keskeisellä sijalla. Bioalan käsitteellä ei taida olla yksiselitteistä määritelmää, mutta sen voitaneen katsoa olevan biotekniikkaa ja biotieteitä hyödyntävää tuotannollista toimintaa.

Biotalouden vahvistuessa bio-käsitteiden merkitys osana yleissivistystä kasvaa. Parhaillaan meneillään olevat perusopetuksen ja lukiokoulutuksen uudistukset ovat kirvoittaneet julkista keskustelua yleissivistyksestä. Mitä asioita jokaisen tulisi tuntea ja tietää? Tässä yhteydessä on paikallaan pohtia myös, mitkä bioalan asiat kuuluvat yleissivistykseen.

Syksyllä lausuntokierroksella olleissa perusopetuksen opetussuunnitelman (OPS) perusteissa  7-9. luokkia koskevassa ehdotuksessa mainitaan biotalous kahdessa kohtaa, kerran biologian ja kerran maantiedon sisällöissä. Bioteknologiaa ei mainita kertaakaan (musiikkiteknologia ja liikuntateknologia sen sijaan kyllä). Kemianteollisuus ry esitti omassa lausunnossaan bio- ja kiertotalouden nostamista myös kemian sisältöihin. Nähtäväksi jää, minkälaisen lopullisen muodon peruskoulujen opetussuunnitelmat tältä osin saavat.

Marraskuussa hyväksytty asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta herätti myös paljon keskustelua. Suuria muutoksia lukio-opetuksen rakenteisiin ei lopulta uskallettu tehdä. Opetussuunnitelmien laadinta käynnistyy nyt kovalla vauhdilla, ja uudet opetussuunnitelmat pitäisi saada käyttöön 2016.

Vaikka kiire lukion OPS-perusteiden laadinnassa on kova, toivomme perusteiden laatijoilta entistä suurempaa valmiutta nykyiset oppiainerajat ylittäviin sisältöihin. Biotalous on luonteeltaan eri oppiaineita yhdistävä kokonaisuus, jonka puitteissa olisi mahdollista antaa lukiolaisille hyvät edellytykset ymmärtää niin bioalan käsitteitä kuin myös tulevaisuuden yhteiskunnan toimintaa.

Eikä kyse ole vain yleissivistyksen rakentamisesta, vaan myös uusien biopohjaisten innovaatioiden synnyttämisestä. Tarvitaan sekä laaja-alaista että syvällistä bioasioiden ymmärtämistä ja biotieteisiin liittyvän tiedon hallintaa ja osaamista. Rakentamalla bioalan osaamista jo yleissivistävässä koulutuksessa luodaan edellytyksiä Suomen menestykselle ja kilpailukyvylle.