Liiketoiminnan ja osaamispääoman kehittyminen rahoituksellisessa vuorovedessä

Kuva oppaan etukannesta

Tapaustutkimuksia suomalaisten bioteknologia- ja lääkeyhtiöiden hajoamisesta globaaleihin arvoketjuihin

Keskitymme tässä tutkimuksessa kahteen pääkysymykseen:

  • Mitä voidaan oppia 2000-luvun alussa epäonnistuneista bioteknologia- ja lääkekehitysyrityksistä?
  • Miten näiden yritysten aineeton pääoma kehittyi ennen epäonnistumista ja mitä sille tapahtui epäonnistumisen jälkeen?

Tutkimme kuutta suomalaista epäonnistunutta (esim. konkurssi) bioteknologia-alan yritystä ja kahta merkittävää bioteknologiaan sijoittanutta pääomasijoittajaa. Korostamme tutkimuksen olevan tapaustutkimus sekä verrattain rajoittunut esitutkimus. Tästä huolimatta
yllätyimme tuloksista. Löydöstemme mukaan yritykset loivat ennen epäonnistumista tunnistettavissa olevaa aineetonta pääomaa. Tutkimuksessa kykenimme myös seuraamaan tämän pääoman epäonnistumisen jälkeisiä vaiheita ja miten sen avulla luotiin arvoa uusissa
yrityksissä.

Valitsimme tutkimukseen alun perin vain epäonnistuneita yrityksiä, mutta neljän yrityksen kohdalla haastateltavamme olivatkin näiden epäonnistuneiden yritysten aineetonta pääomaa hyödyntäviä yrityksiä ja niiden johtoa. Tämän pohjalta vaikuttaa, että tärkeää tietoa siirtyy eteenpäin myös epäonnistumisista. Epäonnistumiset ovat luoneet tärkeää aineetonta pääomaa, jota useat yrityksen jo hyödyntävät.

Tutkimusintensiiviseen uuden teknologian yritystoimintaan liittyy olennaisena osana epäonnistumisen riski. Valtiot puolestaan tukevat nousevia korkean teknologian aloja niiden kasvupotentiaalin vuoksi. T&k-intensiivisyys yhdistettynä korkeaan riskiin onkin ongelma sekä julkisen että yksityisen puolen sijoittajille. Yritykset luovat pääosin aineetonta pääomaa, jolle ei ole olemassa perinteisiä kirjanpidollisia tai muita yleisesti hyväksyttyjä mittareita. Täten epäonnistumisen yhteydessä suurinta osaa tuotetusta arvosta pidetään menetettynä. Tämä menetys ei ainoastaan hankaloita yhteiskunnan tukien perustelemista, vaan johtaa myös alkuvaiheessa korkeisiin kasvuodotuksiin ja sitä seuraavaan yleiseen pettymykseen. Näyttää kuitenkin siltä, että tämän hetkinen määritelmä korkeateknologiayrityksen ja siten sijoituksen epäonnistumiselle saattaa olla harhaanjohtava; kannattamaton voikin olla kannattavaa.

pdfLataa julkaisu (PDF, 750KB)

Sisällysluettelo

Abstract
Tiivistelmä
1  Introduction
1.1  Finnish pharmaceutical and biotech industry
1.2  Intellectual capital: an overlooked asset?
1.3  Life science industry in 2000–2010 
1.4  Research design
1.5  Definitions
2  Company cases
2.1  Carbion Oy 
2.2  Hormos Medical Oy
2.3  Inion Oy
2.4  Ipsat Therapies Oy
2.5  Juvantia Oy
2.6  Medipolis GMP Oy
3  Investor cases
3.1  BioFund Management Oy
3.2  Sitra Life Sciences 
4  Results and discussion
4.1  Strengths of Finnish biotechnology
4.2  The role of public funding
4.3  What went wrong?
4.4  What is the fate of the intellectual capital that is created in    research-intensive biotech and drug development companies?
4.5  What is the future of biotechnology funding?
4.6  Policy implications: legislation and support
4.7  Back to the ocean
References