Elämme poikkeuksellisessa tilanteessa, jota ei osattu ennustaa vielä kuukausi sitten. Maailmaa ravistelee COVID-19 -viruksen aiheuttama pandemia, joka on johtanut poikkeustiloihin ympäri maailman. Aiemmin tuntematon virus aiheuttaa mittavia terveydellisiä ja taloudellisia vaikeuksia eri maissa.

Life Science -ala sekä akateemiset tutkijat että yritykset ovat avainasemassa kriisin ratkaisujen löytämisessä. Viruksen RNA-genomin määrittäminen sujui tutkijoilta ennätysajassa. Genomin sekvenointi oli välttämätön PCR-pohjaiseen riskiryhmien testaukseen.

Suomen Bioteollisuus ry koordinoi nyt neljättä kertaa Biotekniikan teemaviikkoa Suomessa.

Teemaviikko on osa jokavuotista European Biotech Week -tapahtumaa, jota vietetään ympäri Eurooppaa. Teemaviikon tarkoituksena on tuoda bioteknologian mahdollisuuksia esiin erilaisten haasteiden ratkaisijana ja tehdä teknologiaa tutuksi mm. opettajille ja koululaisille.

”Heal the world, fuel the world, feed the world.” Biotekniikan kattojärjestö BIO tiivistää koko toimialan näin vaatimattomasti yhdeksään sanaan! Suomen Bioteollisuus ry, BIO:n jäsenjärjestö, on tietysti samaa mieltä. Biotekniikkaa on kaikkialla ja sen merkitys korostuu jatkuvasti. Maailman väkiluku kasvaa, väestö vaurastuu ja ikääntyy samalla kun luonnonvarat hupenevat ja ympäristö kärsii – biotekniikkaa tarvitaan yhä enemmän, jotta selviämme. Maailmanparantaja lisäisi vielä kolme sanaa: ”Save the world.” Biotekniikan avulla voidaan hoitaa vaikeita sairauksia sekä tuottaa polttoaineita ja ruokaa entistä vihreämmin, käsitellä jätteitä, ja paljon muuta.

Suomen Bioteollisuus ry on nyt kolmatta kertaa järjestämässä yhteistyökumppanien kanssa Biotekniikan teemaviikkoa osana ympäri Eurooppaa vietettävää European Biotech Week:ia 25.9. - 1.10.2017.

Teemaviikon tarkoituksena on tehdä biotekniikkaa tutuksi koululaisille, opettajille, toimittajille ja suurelle yleisölle. Myös opiskelijat on huomioitu mm. BioFinland Pitching Competition -kilpailulla, jossa kilpaillaan parhaan bioalaan liittyvän liikeidean esittelystä.

Kuka voittaa vuoden 2017 BIOFINLAND palkinnon? Se ja moni muu asia selviää ChemBiossa! ChemBio Finland 2017 Helsingin messukeskuksessa keskiviikkona ja torstaina 29.-30.3.2017 tarjoaa laajan kattauksen kemian ja bioalan seminaareja ja verkostoitumismahdollisuuksia. ChemBio on muotoutunut alan suurimmaksi sidosryhmätapahtumaksi Suomessa – laita siis päivämäärät heti kalenteriin ja ilmoittaudu mukaan (http://chembio.messukeskushelsinki.fi/) - edellinen ChemBio vuodelta 2015 houkutteli yli 4500 kävijää.

Tapahtuman Life science -ohjelmista vastaa jälleen Suomen Bioteollisuus ry FIB yhdessä useiden muiden alan toimijoiden kanssa.

Huhtikuu toi hienon uutisen: Suomeen perustetaan genomikeskus! Ja STM:n johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki tuli sopivasti Suomen Bioteollisuus ry:n (FIB) Bioteollisuus Forumiin kertomaan asiasta jännittäviä yksityiskohtia.

Tai niin me kärsimättömimmät toivoimme – alku on lainsäädännöllistä valmistelua, ja vasta genomikeskuksen perustamisen myötä selviää millainen se lopulta on. Voipio-Pulkki lupasi, että asiasta kiinnostuneet voivat ideoida pilottiprojekteja genomikeskuksen käynnistysvaiheeseen samalla kun virkamiesvalmistelu etenee. Genomistrategian perusteella tiedämme ainakin, että genomikeskus tukee sairauksien ehkäisy-, hoito- ja tutkimustyötä tiiviissä yhteistyössä biopankkien kanssa, jotka puolestaan osallistuvat genomikeskuksen valmisteluun. Tällainen genomikeskus yhdessä nykyisten tietovarantojemme kanssa antaa meille ainutkertaisen tilaisuuden tehdä Suomesta lääketieteellisen tutkimuksen kärkimaa.

Suomessa vietetään nyt toista kertaa Biotekniikan teemaviikkoa 12-18.10.2015. Teemaviikkoa koordinoi Suomen Bioteollisuus ry ja se on osa eurooppalaista European Biotech Week -tapahtumaa.

Tänä vuonna järjestettävän teemaviikon pääpaino on koululaisissa. LUMA-keskus järjestää 13–19-vuotiaille koululaisille Infografiikka-kilpailun teemalla "Murra biotekniikan myytti" ja pienemmille koululaisille (5–6-luokkalaiset) Biotekniikan puuhapäivät.

Yhteistyössä TATin (Taloudellinen tiedotustoimisto) kanssa toteutetaan biotekniikan Webinaari, johon koululuokat voivat osallistua online-tilassa ja keskustella alan asiantuntijoiden kanssa biotekniikasta. Webinaarista tehdään myös tallenne.

Osallistuin äskettäin tilaisuuteen, jossa eri alojen asiantuntijat pohtivat tulevaisuutta. Luonnollisesti biotalous, bioala ja muutama muukin "bio-käsite" nousi esiin keskustelussa, olemmehan siirtymässä talouden seuraavaan aaltoon, biotalouteen.

Keskustelua kuunnellessa huomioni kiinnittyi käsitteiden epätarkkaan, ehkä virheelliseenkin käyttöön. Jos ei ole suoraa kosketusta bioalaan tai biotalouteen, ei välttämättä ole ihan selvää, mitä ovat bioteollisuus, biopohjaiset tuotteet, bioteknologia tai vaikkapa synteettinen biologia. Entä mitä ovat biopankit, biohakkerointi, biomimetiikkaja niin edelleen?

Uusien asioiden alkaessa vaikuttaa yhteiskuntaan ja arkeen on tärkeää, että puhutaan samaa kieltä. Varsinkin päätöksenteossa käsitteiden olisi oltava ristiriidattomia, mutta myös kansalaisena ja kuluttajana olisi ymmärrettävä mistä puhutaan, kun puhutaan bio-asioista.

Näköpiirissä on, että biotalouden osuus eli biopohjaisten raaka-aineiden ja bioteknologian käyttö kemianteollisuudessa kasvaa lähivuosina. Ennusteiden mukaan vuonna 2025 bioteknologian osuus globaalissa kemianteollisuudessa on 33 %.

Asukasta kohden laskettuna Suomessa on EU:n suurin biokapasiteetti ja lisäksi vuosikymmenien perinteet korkeatasoisessa orgaanisen kemian, biokemian ja teollisen biotekniikan osaamisessa. Nyt olisi tärkeä suunnata tätä osaamista biotalouden kehittämiseen.

Tavanomainen 4-5 vuoden välein toistuva sijoitusbuumi teknologiayhtiöihin on selkeästi odottanut itseään tällä vuosituhannella. Sen synty on ollut aina riippuvainen riskinottokyvyn kasvusta sijoitusmarkkinoilla, joka onkin selvästi kasvanut kuluneen vuoden aikana. Senpä vuoksi ei ole yllätys, että sijoitukset teknologiayhtiöihin ovat kasvaneet ennätysmittoihin vuoden 2013 aikana. Jälleen kerran toiseksi suurimmaksi investointialueeksi heti mobiiliteknologian jälkeen on kivunnut life science alue.

Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana bioyhtiöt keräsivät noin 5 miljardia dollaria uusia investointeja ja tämä kasvoi kuuteen miljardiin dollariin toisen neljänneksen aikana. Kolmas neljännes jäi hieman edellisistä reilun 4 miljardin investointimäärällä (osittain lomakauden vuoksi) ja odotukset yli 20 miljardin sijoituksista koko vuoden 2013 aikana ovat hyvinkin realistisia. Valtaosa näistä investoinneista tapahtui/tapahtuu Pohjois-Amerikassa. Erityisen merkittävässä asemassa ovat olleet julkiset transaktiot, jotka vastasivat liki 60 % koko rahankeruusta ja niissä on ollut mukana jo neljäkymmentä NASDAQ-IPOa. Se puolestaan on vuosituhannen runsain ja jatkaa varmasti vielä kasvuaan.

Kuusikymmentä vuotta sitten v. 1953, amerikkalainen James Watson ja englantilainen Francis Crick julkaisivat Nature-tiedelehdessä deoksiribonukleiinihapon eli DNA:n rakenteen, ja selvittivät näin geneettisen koodin. Rakenteen selviäminen loi pohjan nykyiselle molekyylibiologialle ja biotekniikalle.

Perinteinen biotekniikka ulottuu tuhansien vuosien päähän hiivojen ja homeiden hyödyntämiseen ruoantuotannossa. Moderni biotekniikka perustuu kemiallisen, biokemiallisen, molekyyligeneettisen ja solubiologisen tiedon soveltamiseen.

Juhlistaakseen DNA-rakenteen juhlavuotta on EuropaBio, Euroopan bioteollisuuden kattojärjestö, lanseerannut lokakuun ensimmäisen viikon (30.9-4.10.2013) biotekniikan teemaviikoksi (European Biotech Week). Viikkoa vietetään yhtäaikaisesti eri EU-maissa teemaan liittyvillä tapahtumilla, seminaareilla ja tempauksilla. Tavoitteena on saada huomiota modernin biotekniikan mahdollisuuksiin globaalien ongelmien kuten terveydenhuollon, ruoantuotannon, ympäristöongelmien ja kasvavan energiantarpeen ratkaisijana.

Moderni bio- ja lääketieteellinen huippututkimus on lisääntyvissä määrin tulossa riippuvaiseksi korkealuokkaisista tutkimuksen infrastruktuureista. Nopean teknologisen kehityksen myötä erilaisten suuritehoisten analyysimenetelmien, "omiikoiden" – genomiikan, proteomiikan, lipidomiikan, metabolomiikan jne. – avulla uutta tutkimustietoa tuotetaan entistä nopeammin ja kattavammin. Sama koskee uusia kuvantamisen, rakennebiologian ja monen muunkin alan menetelmiä. Vaikka kehitys on laskenut monien analyysien, erityisesti genomin sekvensoinnin hintaa dramaattisesti, muodostuu jatkuvasta laitteistojen päivitys- ja uudishankintatarpeesta mittavia kuluja. Kun tähän vielä lisätään pitkälle koulutetun käyttöhenkilökunnan tarpeen kasvu, on infrastruktuureista muodostunut yliopistoille kasvava taloudellinen haaste.

Suomen teolliset työpaikat ovat katoamassa, jopa niin sanotuilta tulevaisuuden aloilta. Tämän vuoksi Suomella ei ole varaa menettää yhtäkään osaamisalueista, jotka voivat kasvattaa teollista toimintaa Suomessa. Tässä mielessä olisi käsittämätöntä hyväksyä Suomen vetäytymistä yhdeltä maailman suurimmalta teollisuuden alalta – lääketeollisuudesta. Se on myynnin perusteella on noin viisi kertaa suurempi kuin kännykkäteollisuus (1.000 versus 220 miljardia). Hyvin hoidettuna lääkeyhtiöt ovat myös tuloksentekokyvyltään aivan omaa luokkaansa.

Lääketeollisuuden alaa oltiin Suomessa kehittämässä erittäin voimakkaasti 90-luvulla ja siitä toivottiin uutta Nokiaa. Kun odotukset eivät täyttyneet niin nopeasti kuin aluksi ajateltiin, käänsivät monet tahot selkänsä tälle teollisuuden alalle ja erityisesti sen tuotekehitykselle. Tutuiksi tulivat kommentit, että meillä ei ole tälle alalle osaamista eikä riittäviä resursseja. Homma menikin ahomansikoiden poimimiseksi sen sijaan, että lääkekehitystä olisi tehty yhteistyössä kansainvälisten osaajien kanssa, jolloin oltaisiin oltu jo alun perin lähempänä tasaisesti kasvavia kansainvälisiä lääkemarkkinoita.

Tohtorikoulutukseen tarvitaan lisää systemaattista yritysyhteistyötä koulutuksen työelämärelevanssin lisäämiseksi. Pilotoimme yhteistyöprojektia, jossa opiskelijat tekevät asiantuntijoiden ohjauksessa yrityksen tarpeiden mukaisia toimeksiantoja. Kokemukset olivat erittäin hyviä, joten jatkoa on luvassa.

Toteutimme talvella 2012 tohtorikoulutettaville onnistuneen yritysprojektin Business cases for Hermo Pharma, jossa opiskelijaryhmät tekivät Hermo Pharma Oy:n toimeksiannosta liiketoimintaselvityksiä potentiaalisille lääkeaineaihioille. Tavoitteena oli valmentaa opiskelijoita yritysmaailmaan ja antaa konkreettisia esimerkkejä työtehtävistä, joissa opiskelijat voivat hyödyntää substanssiosaamistaan yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä.

Strategic Centres for Science, Technology and Innovation (SHOK) have been established in Finland in 2006–2009 in selected fields important to the future of Finnish society. A public-private partnership model of operation has been chosen. A non-profit limited company, SalWe Ltd, was founded in 2009 to operate the Health and Well-being SHOK. Its shareholders include significant Finnish companies, universities, and research institutions. A Strategic Research Agenda (SRA) was jointly prepared by SalWe’s shareholders as the framework for its forthcoming research programs. The first SalWe research program “Intelligent Monitoring of Health and Well-being (IMO)” was jointly set up by 13 companies and 7 research institutions in 2010.

Länsimaiden terveydenhuoltojärjestelmät ovat suurien haasteiden edessä. Väestön ikääntymisen seurauksena ter­vey­den­huollon kulut kasvavat jatkuvasti, esimerkiksi 2009 terveydenhuollon kokonaismenot olivat Suomessa 15,7 mrd €, jossa kasvua edel­li­seen vuoteen 1,2 %. Kulujen nousun hidastaminen ja parempi kohdentaminen ovat tulevaisuuden suurimpia haasteita.

Tehostamistarpeita on terveydenhuollon useilla osa-alueilla, mutta toistaiseksi on kiinnitetty varsin vähän huomiota perinnöllisten riskitekijöiden analysoinnin vaikutuksiin terveydenhuollon tehostamisessa. Nykyisen terveydenhuollon hoitostrategiassa kiinnitetään huomiota pääasiassa fenotyyppiseen tietoon potilaasta, mm. terveysrekisteritieto, elintapatiedot, ympäristötieto, kliininen tutkimustieto ja potilaita on hoidettu kärjistetysti ilmaisten “samaan vaivaan samaa lääkettä ” -periaatteella.

Henkilökohtaisen terveydenhoidon tavoitteena on löytää potilaalle juuri hänelle sopivaa lääkettä juuri oikea määrä, mikä lisää potilaan elämisen laatua sekä auttaa suitsimaan terveydenhuoltosysteemimme kasvavia kustannuksia. Nopeasti lisääntyvä tieto perinnöllisistä riskitekijöistä luo perustan henkilökohtaiselle terveydenhoidolle (Personalized Medicine), koska yksilön perimä on avainasemassa sairauksien synnyssä. Hoitopäätökset ja lääkkeiden määrääminen tulisi perustua tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin tietoon myös perinnöllisistä riskitekijöistä.

Biopankeista eli siis ihmisalkuperää olevien näytteiden ja tietojen kokoelmista on puhuttu Suomessa laskujeni mukaan ainakin 10 vuotta. Toki näytteitä on laitettu talteen enemmän tai vähemmän järjestelmällisesti sata vuotta tutkijoiden ja patologien arkistoihin, ja THL on kerännyt loistavia väestöaineistoja kymmeniä vuosia, mutta termi ”biopankki” lanseerattiin laajempaan suomalaiseen keskusteluun joskus vuosituhannen vaihteessa. Itsekin kannoin silloin korteni kekoon Tekesissä, kun teetätimme muutaman selvityksen keskustelun polttoaineeksi.

Polttoaine ei kuitenkaan kovin ärhäkkääksi osoittautunut, ja höyry on tuntunut olevan vähissä koko hommassa aivan näihin päiviin saakka. Uutta puhtia toivottiin ja toivotaan edelleen uudesta biopankkilaista, jota on valmisteltu hartaasti ja perusteellisesti jo 5-6 vuotta. STM:n virkamiehet ovat yrittäneet saada tolkkua monimutkaisesta aiheesta ja tutkijoiden toivomuksista, kaikki pitäisi jotenkin saada yhteen lakitekstiin ja käännettyä juridiikan kielelle. Lakiesitys on nyt viimein Eduskunnassa. Saa nähdä, miten käy.

Suomen molekyylilääketieteen instituutissa FIMM:ssä emme kuitenkaan ole jääneet odottelemaan uuden lain kaikkien yksityiskohtien selkiintymistä, vaan lähteneet rakentamaan ensin keskitettyjä biopankkipalveluita yhdessä THL:n kanssa ja sitten niitä hyödyntäviä uusia näytekeräyshankkeita yhdessä HUS:n kanssa. Kutsumme näitä ”biopankkihankkeiksi”, vaikka sen termin sisältö tarkentuu vasta mahdollisen uuden lain myötä. Tällä hetkellä toimitaan tietysti nykylainsäädännön mukaisesti.

The Finnish HealthBio cluster program held its annual seminar on September 13th in Turku followed by a partnering event and panel discussion on the 14th. This event collected together an exclusive audience of  up to 220 participants mainly from the HealthBio “family”.

Looking from biotech and pharma financing perspective there were some important highlights worth to summarize here. Important points were emphasized e.g. by the program director Tero Piispanen in his annual review and the foreign speakers and panelists Erik Lund from Merck & Co, Magnus Corfitzen from Sunstone Capital and  Stephan Christgau from Novo Seeds.

Differently from the general perception, I think, it came out that in fact during the last decade Biotech and Pharma investments have brought to VC investors the best average returns (IRR) among all the other sectors. This was different for the decade earlier, when e.g. IT was producing very good returns. The big survey from USA has been published in Nature Biotechnology 29:579-583, July 2011.  This is a very important fact when we are trying to motivate both the private and public sector to develop venture capital industry also in Finland – the issue we have identified as key bottle neck to materialize the potential for growth companies in biotech sector, including VC backed pharma companies.

Kesäiset uudistuksen tuulet ovat puhaltaneet eduskunnan lisäksi myös Tekesissä. Maaliskuussa julkistetun uuden strategian ydinsanomana on hakea elinkeinoelämän kasvua ja koko yhteiskunnan hyvinvointia uudistumisesta. Tähän päämäärän päästäkseen Tekes haastaa asiakkaikseen elinkeinoja ja julkista tutkimusta uudistavat edelläkävijät. Mikä sitten muuttuu Tekesissä?

Venäjällä ollut alan huippuosaaminen romahti 1990-luvulla johtuen siitä, että Neuvostoliiton hajoamisen myötä valtion myöntämä tutkimusrahoitus pieneni neljäsosaan kylmän sodan aikaisista huippuvuosista. Romahduksen myötä venäläisten osuus maailman bioteknologiamarkkinoista putosi kymmenesosaan, ja on tällä hetkellä vain 0.5 %. Kymmeniä tuhansia tutkijoita lähti ulkomaille, siirtyi muille aloille tai jatkoi tutkimustyötä vain osa-aikaisesti. Tämän johdosta Venäjältä puuttuu miltei kokonainen tutkijasukupolvi - keski-ikäisten, kokeneiden asiantuntijoiden joukko, joiden vuoro olisi astua johtoon.

Viime vuosien aikana maan valtiojohto on kuitenkin herännyt huomaamaan, että bioteknologiaosaamisen ja -tuotteiden – erityisesti lääkkeiden - puutos on uhka kansalliselle turvallisuudelle, ja sen seurauksena valtio on käynnistänyt mittavia kansallisia aktivointiprojekteja, joilla on pyritty houkuttelemaan huippututkijoita takaisin Venäjälle, rakentamaan infrastruktuuria, uudistamaan laitoksia ja laitekantaa ym. Bioteknologiasektorin aktivoiminen liittyy Venäjän laajempaan pyrkimykseen modernisoida talouttaan ja muuttaa sitä energian raaka-ainetoimittajasta korkean teknologian osaamisen suuntaan. Uusimpia projekteja ovat mm. Pharma 2020, Health 2020, sekä kehitteillä oleva Biotech 2030.

Suomessa on tehty lukuisia selvityksiä siitä miksi ns. uuden aallon bioteollisuus ei ole lunastanut siihen kohdistuneita kaupallisia odotuksia. Syiksi on arveltu kaupallisesta kokemattomuudesta aina Suomen maantieteelliseen sijaintiin liittyviä ongelmia. Joissain sivulauseissa sanotaan, että kun nämä ongelmat voitetaan niin rahoitusta kyllä löytyy. Yee!

Yksittäisistä syistä ylivoimaisesti suurin on kuitenkin Suomessa vallitseva pääomaköyhyys, joka on vain syventynyt 2000-luvulla. Tästä tilanteesta on syntynyt tämän blogin otsake. On yllättävää, että varsin yhteiskunnallisesti merkittävätkin tahot väittävät, että bioteollisuuden rahoitus ei ole nykypäivää eikä sitä pitäisi harjoittaa ainakaan Suomessa. Tämä yhteiskuntakehotus onkin toteutunut erittäin hyvin Suomessa.

Globaalin lääkemarkkinan vuotuinen arvo on tällä hetkellä n. 600 miljardia euroa (800 billion USD), ja USA on yhä suurin yksittäinen markkina. Japani on heti toisella sijalla  ja sitten Saksa, Kiina ja Ranska samankokoisia 30-50 miljardin euron markkinoina ja UK, Italia, Kanada, Espanja ja Brasilia sitten seuraavan kokoluokan  edustajina.

Vuotuinen kasvuennuste globaalisti on 3-6% jakaantuen niin, että kehittyvien maiden lääkemarkkinan kasvu 10-20% ja kehittyneiden 1-5%.  Kasvu länsimaisilla kehittyneillä markkinoilla on hidastutunut ja joissain maissa siirtynyt jopa laskusuuntaan. Esimerkiksi Suomi ja  Italia (reseptilääkkeet) eivät ole kasvaneet verrattuna edelliseen vuoteen. Tämänhetkisen ennusteen mukaan muut Euroopan maat kasvavat 1-5% verrattuna edelliseen vuoteen verrattuna.¹

Eurooppalaiset valtiot ovat asettaneet erilaisia tavoitteita terveydehuollon kustannusten laskemiseksi, ja lääkekustannusten (joiden osuus keskimäärin on 17% terveydenhuollon kokonaiskustannuksista Euroopassa)² odotetaan laskevan merkittävästi kaikissa Euroopan maissa vuonna 2011 ja siitä eteenpäin. Jo viimeisen 18 kuukauden aikana  on nähty useissa maissa hallitusten kiristävän lääkebudjetteja nopeilla leikkauspäätöksillä, jotka koskevat kaikkia lääkkeitä mukaan lukien innovatiiviset patenttisuojatut lääkkeet.  Keväällä 2010 Kreikka laski pahimillaan -27% hintoja, Italia  n.  20% ja Espanja n 7,5% jo aikaisemmin tänä vuonna.

FIT Biotech julkisti terapeuttisen HIV-rokotteensa kliinisen faasi II tutkimuksen positiiviset tulokset heinäkuussa kansainvälisessä AIDS-kongressissa Wienissä. Kliinisen kokeen päätutkija piti esitelmän, jonka lisäksi järjestimme aiheesta lehdistötilaisuuden. Yritys on aiemmin toteuttanut perinteistä lehdistötiedoteviestintää, jolla on saavutettu maakunnallista ja ajoittain kansallistakin näkyvyyttä. Tämä on sisältynyt FITin viestintästrategiaan, joka on ollut hyvin joustava ja ad hoc tyyppinen. Biofirmalla ei ole perin usein tilaisuutta viestiä kliinisen kokeen tuloksia. Tilaisuuden nyt tultua halusimme hyödyntää sen maksimaalisesti ja erityisesti kansainvälisesti.  Yllämainittu kongressi tarjosi tähän loistavan mahdollisuuden myös siksi, että se kattoi tutkimuksen ja AIDSin hoidon sekä HIV/AIDS-terveyspolitiikan. HIV-rokotteen kehittäjänä FIT  on joutunut hiihtämään umpihangessa ja potilasjärjestöjen tuki on hyvin tarpeellista.

Suomessa bioalalla on paljon julkissektorin toimijoita ja kenttä näyttäytyy sangen sekavana ainakin uusille tulokkaille. Asiaan on kuitenkin saatavissa selkoa, sillä professori Vesa Puttonen on Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta laatinut selvityksen julkisen kasvurahoituksen ja yritystukijärjestelmän kehittämisestä. Tässä 76-sivuisessa raportissa käydään läpi Sitrat, Tekesit, Finnverat, Tesit ja muut mystiset lyhenteet, puidaan niiden nykyroolia ja, mikä tärkeintä, annetaan selkeitä ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Erinomainen tuotos löytyy osoitteesta http://www.tem.fi/?s=2468&89508_m=99007.

Raporttia tehdessään Vesa Puttonen kävi myös Suomen Bioteollisuuden hallituksen vieraana ja yhdistyksen hallitus ansiokkaasti kiteytti omia näkemyksiään bioalan tilasta yleisesti ja rahoitustilanteesta erityisesti. Tilaisuudessa esitettiin myös konkreettisia toimenpiteitä tilanteen kohentamiseksi. Samat murheet on varmaankin tuotu esiin muiltakin tahoilta, mutta on silti ilo nähdä, että Puttonen myötäilee FIBin näkemyksiä monista asioista.

Kannan suurta murhetta siitä, että Suomessa bioala on saanut eriskummallisen maineen kun samaan aikaan lähes kaikki muut maat kasvattavat panostuksiaan tälle sektorille. Yhtenä esimerkkinä naapurimme Norja, jossa 21:stä kansallisesta tutkimuksen huippuyksiköstä kahdeksan, eli 40% tekee tutkimusta bioteknologian alalla.

Epäilen, olemmeko koskaan aikaisemmi eläneet yhtä mielenkiintoisia aikoja lääketieteessä ja globaalissa terveydenhuollossa yleensä. Maailmamme on muuttumassa yhä nopeammin osin tieteen läpimurtojen seurauksena ja osin terveydenhuollon (lue: sairaudenhuollon) suurien paikallisten ja globaalien haasteiden vuoksi.

Yhdysvalloissa tehtiin juuri historiallinen päätös päästää yli kolmekymmentä miljoonaa uutta ihmistä vakuutetun terveydenhuollon piiriin. Inhimillisesti ja eurooppalaisten lasien läpi katsoen päätöksessä ei ollut mitään ihmeellistä. Lapsikuolleisuuden kasvu Yhdysvalloissa kehitysmaiden tasolle oli epäilemättä yksi monista syistä toimia juuri nyt. Kiinassa tehtiin samansuuntainen päätös rakentaa koko maan kattava terveydenhuoltojärjestelmä. Tarkempi syyni kustannuksiin sai tosin Valtapuolueen siirtämään aikataulua, joten tässä maailman rikkaimmassa kehittyvässä maassa joudutaan odottelemaan vielä hetki yhteiskunnan köyhien terveydenhuollon järjestämistä. Intia, Indonesia ja muutama muu tiheään asutettu kovan kehityksen maa seurannee perässä. Venäjällä homma lienee lainsäädännön kannalta kunnossa, mutta monessa suhteessa tekemistä vaille valmis.

Pointtini on, että käynnissä on miljardeja ihmisiä koskeva maailman toistaiseksi massiivisin ja kallein terveydenhuollon operaatio.