Venäjällä ollut alan huippuosaaminen romahti 1990-luvulla johtuen siitä, että Neuvostoliiton hajoamisen myötä valtion myöntämä tutkimusrahoitus pieneni neljäsosaan kylmän sodan aikaisista huippuvuosista. Romahduksen myötä venäläisten osuus maailman bioteknologiamarkkinoista putosi kymmenesosaan, ja on tällä hetkellä vain 0.5 %. Kymmeniä tuhansia tutkijoita lähti ulkomaille, siirtyi muille aloille tai jatkoi tutkimustyötä vain osa-aikaisesti. Tämän johdosta Venäjältä puuttuu miltei kokonainen tutkijasukupolvi - keski-ikäisten, kokeneiden asiantuntijoiden joukko, joiden vuoro olisi astua johtoon.
Viime vuosien aikana maan valtiojohto on kuitenkin herännyt huomaamaan, että bioteknologiaosaamisen ja -tuotteiden – erityisesti lääkkeiden - puutos on uhka kansalliselle turvallisuudelle, ja sen seurauksena valtio on käynnistänyt mittavia kansallisia aktivointiprojekteja, joilla on pyritty houkuttelemaan huippututkijoita takaisin Venäjälle, rakentamaan infrastruktuuria, uudistamaan laitoksia ja laitekantaa ym. Bioteknologiasektorin aktivoiminen liittyy Venäjän laajempaan pyrkimykseen modernisoida talouttaan ja muuttaa sitä energian raaka-ainetoimittajasta korkean teknologian osaamisen suuntaan. Uusimpia projekteja ovat mm. Pharma 2020, Health 2020, sekä kehitteillä oleva Biotech 2030.
Pharma ohjelman kokonaisbudjetti nousee yli neljään miljardiin euroon (http://www.pharma2020.ru/), ja sen tavoitteena on nostaa Venäjän omavaraisuutta lääke- ja lääkinnällinen laite -sektoreilla nykyisestä noin 20 %:sta 50 %:iin, lisätä uusien innovatiivisten lääkkeiden määrää sekä harmonisoida venäläiset lääkekehitysstandardit vastaamaan länsimaisia vaatimuksia ja sitä kautta lisätä venäläisten lääkkeiden vientiä. Tällä tiellä on kuitenkin paljon ongelmia: GLP/GMP/GCP osaaminen on puutteellista, kriteerit täyttäviä laitoksia on vaikea löytää, länsimaiset rekisteröintikäytännöt ovat vieraita, tuotekehitykseen ja tutkimustulosten kaupallistamiseen ei ole kokemusta jne. Tällaisessa murrostilanteessa länsimaiselle osaamiselle ja partnereille on kysyntää; Venäjän nykytilanne voikin tarjota erinomaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja yhteistyöprojekteja CRO-yrityksille, GXP-osaajille ja kouluttajille, laboratorioalan rakennusyrityksille, lääkeaineiden tai lääkinnällisten laitteiden kehittäjille ja maahantuojille, sekä lukuisille muille kasvua ja kehitystä hakeville toimijoille. Biotech 2030 ohjelman puitteissa mahdollisuuksia voi löytyä myös teollisen bioteknologian puolella.
Venäjä-toimintojen käynnistäminen vaatii kuitenkin ennakkoluulotonta lähestymistapaa ja riskinottoa. Maan rasitteena on taloudellinen ja poliittinen epävarmuus; niiden vastapainoksi maasta löytyy todellista satsausta ja kiinnostusta bioteknologiaan, korkeasti koulutettu ja kielitaitoinen nouseva tutkijasukupolvi, nopeasti kasvavat markkinat sekä vuosikymmenien historia mm. entsyymien, maataloustuotteiden, teollisen bioteknologian, diagnostiikan, virologian, rokotteiden ja muiden biologisten lääkevalmisteiden alalla. Maassa on myös yli 1000 bioteknologista instituuttia ja organisaatiota, miljoonan molekyylin lääkeainekirjastoja, kymmenientuhansien mikrobien kirjasto, ja mittavat biomassavarannot.
Olisiko näissä jotakin, josta myös suomalainen elinkeinoelämä ja tutkimus voisivat hyötyä??