Suomessa bioalalla on paljon julkissektorin toimijoita ja kenttä näyttäytyy sangen sekavana ainakin uusille tulokkaille. Asiaan on kuitenkin saatavissa selkoa, sillä professori Vesa Puttonen on Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta laatinut selvityksen julkisen kasvurahoituksen ja yritystukijärjestelmän kehittämisestä. Tässä 76-sivuisessa raportissa käydään läpi Sitrat, Tekesit, Finnverat, Tesit ja muut mystiset lyhenteet, puidaan niiden nykyroolia ja, mikä tärkeintä, annetaan selkeitä ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Erinomainen tuotos löytyy osoitteesta http://www.tem.fi/?s=2468&89508_m=99007.
Raporttia tehdessään Vesa Puttonen kävi myös Suomen Bioteollisuuden hallituksen vieraana ja yhdistyksen hallitus ansiokkaasti kiteytti omia näkemyksiään bioalan tilasta yleisesti ja rahoitustilanteesta erityisesti. Tilaisuudessa esitettiin myös konkreettisia toimenpiteitä tilanteen kohentamiseksi. Samat murheet on varmaankin tuotu esiin muiltakin tahoilta, mutta on silti ilo nähdä, että Puttonen myötäilee FIBin näkemyksiä monista asioista.
Kannan suurta murhetta siitä, että Suomessa bioala on saanut eriskummallisen maineen kun samaan aikaan lähes kaikki muut maat kasvattavat panostuksiaan tälle sektorille. Yhtenä esimerkkinä naapurimme Norja, jossa 21:stä kansallisesta tutkimuksen huippuyksiköstä kahdeksan, eli 40% tekee tutkimusta bioteknologian alalla.
Euroopan unionin kunnianhimoisena tavoitteena on kehittää Euroopasta bioteknologian johtava toimija. Lupaavana käytännön merkkinä sitoutumisesta tähän tavoitteeseen on biotekniikan keskeinen asema unionin innovatiopolitiikassa. Brysselissä odotellaan biosektoriin liittyen kahtakin merkittävää julkaisua: kasvustrategiaa ja FP7:n (seitsemäs rahoituksen puiteohjelma) ensimmäistä merkittävää rahoitusohjelman avausta uuden komission jälkeen. Kasvustrategiapaperi on viivästynyt, mutta sen on annettu ymmärtää olevan aiempaa käytännönläheisempi ja kohdennetumpi. Syytä olisikin, sillä pienet ja keskisuuret yritykset ovat vain niukasti hyödyntäneet puiteohjelmarahoitusta, mutta tähän pyritään saamaan korjausta. Pikkuyhtiöt kokevat EU-byrokratian aivan liian raskaaksi, mutta löytyy myös esimerkkejä yhtiöistä, joille puiteohjelmista tulee oleellinen osa rahoituksesta. Biotie on ollut osallisena useassa puiteohjelmassa ja ollut työläässä koordinaattorinkin roolissa ainakin yhdessä hankkeessa. Olemme pärjänneet näissä hauissa kohtalaisen hyvin ja tuloksena on syntynyt useita patentteja ja aikanaan myös hedelmällistä yritysyhteistyötä. Näyttöä on ollut sen verran, että yhtiön asiantuntijoita on pyydetty myös arviontipuolelle, mikä onkin sitten kokonaan toisen blogin aihe! Reippaasti vaan mukaan seuraavan rahoitushakuun.
Bioalan pukujen (’suits’) vuotuinen yhteenkeräytymä BIO järjestettiin viime kuussa Chicagossa. Tapahtuman puitteissa 2100 yhtiön 4300 edustajaa tapasivat toisiaan kasvokkain 17000:ssa kokouksessa! Kymmenessä vuodessa BIOn parterointitapahtuma on siis kasvanut alun 300:sta 1-on-1 -kokouksesta huikeasti ja siitä on tullut keskeinen foorumi liiketoiminnan kehitysjohtajille. Ylipäätään suosittelen kaikkia alan toimijoita osallistumaan BIOon ainakin kerran elämässään. Alan elinvoimaisuuden ja jatkuvan kehityksen kaikilla sektoreilla näkee siellä aivan konkreettisesti, joten mahdollisesti horjuvalle uskolle löytyy sieltä kyllä tukea kuin herätyskokouksesta!
Kotimaassa puolestaan HealthBIO järjestää vuosittaisen seminaarinsa syyskuun 1. päivänä, tällä kertaa Tampereella. Tapahtumasta on muodostunut sangen suosittu ja aiemmin sieltä onkin löytynyt jokseenkin ’kaikki kuka on ketä’. Vuosiseminaaria edeltää myös pienimuotoinen partnertointitapahtuma 31.8. Ohjelma löytyy täältä www.healthbio.fi.
Lämmintä kesää!