Suomen Bioteollisuus ry:n vuosittain järjestämä Bioteollisuus Forum -tilaisuus kokosi bioalan ihmiset Ravintola Palaceen ti 9.4.2019. Bioteollisuus Forumin aiheena oli "Life Science -keskukset yritystoiminnan tukena" ja esillä olivat Terveysalan kasvustrategian myötä perustetut osaamiskeskukset, kuten Genomi-, Neuro-, Lääkekehityskeskus sekä Suomen Biopankit. Seminaarin tarkoituksena oli luoda dialogia keskusten välille ja tuoda esiin niiden yrityksille tarjoamat palvelut. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi FIBn hallituksen puheenjohtaja Pekka Simula.

Life Science -keskukset esittäytyivät tilaisuuden aluksi. Ensimmäisen puheenvuoron piti  erityisasiantuntija Sandra Liede (STM), joka esitteli perusteilla olevaa Genomikeskusta.

Päätös Genomikeskuksen perustamisesta seurasi Genomistrategiaa (2015), jossa visiona oli että vuonna 2020 Suomessa hyödynnetään genomitietoa tehokkaasti ihmisten terveyden hyväksi. Määräaikaa on jouduttu siirtämään, mutta tavoite on edelleen sama.

Genomikeskuksen on tarkoitus olla yksi yhtenäinen, puolueeton ja riippumaton asiantuntijaviranomainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteydessä. Keskus jakautuu kahteen osaan: Geomipalveluyksikköön ja Asiantuntijaplaveluyksikköön. Genomitietorekisteri kootaan biopankeista sekä terveyteen liittyvistä geneettisistä analyyseistä.

Genomitietorekisterissä luotuja variaatio- ja viitetietoja saa käyttää tieteelliseen tutkimukseen. Tieteellinen tutkimus tarkoittaa myös teknologian kehittämistä ja esittelyä, perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta ja yksityisin varoin rahoitettua tutkimusta. Genomilaki mahdollistaa genomitietojen yhdistämisen myös muihin terveystietoihin toisiolain kautta. Genomikeskuksen toimipaikka tulee olemaan Helsingissä (THL).

Toimitusjohtaja Marco Hautalahti esitteli seuraavaksi Suomen Biopankit -FINBB toimintaa. Kaikki Suomessa toimivat julkiset biopankit kuuluvat FINBB verkostoon, siinä ovat myös jäseninä kaikki sairaanhoitopiirit, sekä Suomen yliopistot, joissa on lääketieteellinen tiedekunta. Hautalahti kertoi uudesta strategisesta kumppanuudesta, joka oli solmittu 4.4.2019 THL:n kanssa. Kumppanuudella tehostetaan terveysalan kasvustrategian toteuttamista. FINBB on perustettu aineistojen tarjonnan lisäämiseksi ja niiden käytön helpottamiseksi. Tämän toivotaan johtavan entistä vaikuttavampaan terveystieteelliseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja sitä kautta hyödyttävän yhteiskuntaa ja potilaita ja toisaalta myös tuovan tuottoja biopankkitoiminnan ja tutkimuksen tukemiseksi. FINBB:in on tarkoitus toimia linkkinä tutkijoiden ja biopankkinäytteiden ja –datan välillä. FINBB kotipaikka on Turussa, mutta se toimii kansallisesti.

Johtaja Mikael von und zu Fraunberg esitteli seuraavaksi Kansallista Neurokeskusta. Kansallisen Neurokeskuksen on tarkoitus toimia yhden luukun periaatteella toimivana palveluyksikkönä, joka kytkee tutkimustiedon käytännön potilastyöhön ja sairauksien ehkäisyyn, tiivistää neuroalan yhteistyötä - innovaatiot perustutkimuksesta kliiniseen testaukseen ja käyttöön​ ja rakentaa verkostomaisen toimintaympäristön alan kasvuyrityksille ja investoreille ja näin  lisää työpaikkoja ja kansainvälistä rahoitusta Suomeen. Neurokeskuksen verkostossa toimivat kaikki Suomen yliopistot, joissa tehdään korkealuokkaista neurotutkimusta. Neurokeskuksella on menossa parhaillaan valmisteluvaihe 2019 vuoden loppuun ja toimintamalli ja organisaatiomalli Neurokeskukselle luodaan vuodesta 2020. Neurokeskuksen sijoituspaikka on Kuopio.

Tilaisuuden viimeisen Life Science -keskuksen, Lääkekehityskeskuksen esitteli kauppaneuvos ja selvitysmies Jyrki Liljeroos. Suunnitteilla olevan Lääkekehityskeskuksen on tarkoitus olla Suomen terveysalan tutkimusta palveleva, itsenäinen kaupallistava organisaatio, jonka henkilöstö työskentelee ilman akateemisia tavoitteita ja velvoitteita. Keskuksen toimintamallina on jalostaa lääkeinnovaatioita eteenpäin kiinnittäen niihin paras mahdollinen osaaminen ja teknologiat. Keskuksen tavoitteena on hyödyntää kattavaa asiantuntija- ja palveluntuottajaverkostoa.

Lääkekehityskeskuksen tehtävänä on seurata Suomessa tehtävää lääketutkimusta, tehdä yhteistyötä yliopistojen teknologiasiirto-organisaatioiden kanssa, tunnistaa lääkekehitysideat, valita lupaavat lääketutkimusprojektit kaupallistettavaksi, vastata valittujen lääketutkimusprojektien johtamisesta sekä rahoituksen hankkimisesta ja kaupallistamisesta yhdessä tutkijoiden kanssa. Keskuksen tehtäviä ovat myös immateriaalioikeuksien tunnistaminen ja ammattitaitoinen hyödyntäminen, sekä luoda ja ylläpitää verkostoa lääketutkimuksessa ja -kehityksessä tarvittavasta osaamisesta, luoda kontaktiverkostot lääkeyritysten business development organisaatioihin ja hankkia partnerit/sijoittajatahot jatkokehitystä varten.

Lääkekehityskeskuksen on toiminnassaan tarkoitus hyödyntää Suomeen rakentuvaa biolääketieteen ekosysteemiä sekä osallistua myös lääketutkimus ja -kehitysosaamisen kasvattamiseen. Lääkekehityskeskuksen sijoituspaikka on Turku.

Esitysten aikana tuli esiin useita yleisökysymyksiä, jotka koskivat keskusten palveluja ja niiden välistä yhteistyötä mutta pääasiallinen keskustelu käytiin esityksiä seuranneessa paneelikeskustelussa, jossa yleisö sai esittää kysymyksiä ja kommentteja keskusten edustajille.

Vilkasta keskustelua ja verkostoitumista jatkettiin seminaarin jälkeen viinin, virvokkeiden ja pienen purtavan parissa.

Seminaarin ohjelma (0.2 MB)

Esitykset (PDF)

Genomikeskus—tiedosta terveyttä Sandra Liede (STM) (1 MB)

Kansallisen terveysalan kasvustrategiaa toteuttamassa Marco Hautalahti (FINBB) (1.5 MB)

Kansallinen Neurokeskus Mikael von und zu Fraunberg (1.8 MB)

Kansallinen Lääkekehityskeskus Jyrki Liljeroos (1 MB)

Kuvia tilaisuudesta